sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Lanua ja maalaisuutta kaivoskaupungissa

Ilman lapsuuden kirjamuistoja ja lukukokemuksia olisimme jääneet jostain tärkeästä paitsi. Niin elämää rakentava vaikutus on kirjallisuudella. ”Vasta kun löysin Tarzanin, Apinain pojan, seikkailu työntyi suoraan ulos kirjasta ja valloitti minut vastustamattomasti ja dramaattisesti.” Näin on muistellut tärkeää lukukokemustaan Muumien luoja Tove Jansson. 
Pyhäinpäivän tienoilla lapsille ja nuorille tuli kirjailijakokemuksia Outokummussa. Kirja ottaa päähän! –tapahtuman kirjailijat kiersivät kouluissa. Lapset saivat tavata niin kirjoittavan rikospoliisin Pasi Lönnin kuin Outokummussa koulunsa käyneen nuortenkirjailijankin, Terhi Rannelan. Kirjailijat hakivat vierailuilla myös palautetta nuorilta lukijoiltaan. 
”Joskus kirjat voivat suojella lapsia ja nuoria. Hyvät kirjat antavat mahdollisuuksia unelmoida, miettiä toisenlaisia tulevaisuuksia, jopa paeta arjen ikävyyksiä. Lapsuus ansaitsee elämänvaiheena enemmän arvostusta. Lasten ja nuorten kirjallisuuden edistäminen tukee lapsuuden ja nuoruuden arvostusta.” Näin totesi tervehdyksessään suojelijamme lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. 
”On tärkeää välillä pysähtyä ja rauhoittua, ja kirjan ääressä se onnistuu.” Psykologi Kaisa Näkkilä muistutti myös  yhdessälukemistuokioiden merkityksestä. Kun aikuinen lukee lapselle ääneen, lapsi oppii tunnistamaan erilaisia tunteita, surua, iloa. Paneelissa esitettiin uusia ulottuvuuksia lukuhetkiin; lapsi saa kyllä ilmaista tunteitaan menemällä vaikka sängyn alle kuuntelemaan hurjaa satua. 
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta, lanua, ei aina arvosteta samalla tavalla kuin aikuiskirjallisuutta. Se näkyy niin kustantajan suhtautumisessa kuin kirjamarkkinoilla ja lukijoidenkin suhteen. Myynniltään lanu on kuitenkin säilyttänyt paikkansa varsin hyvin. Kotimainenkin lanu elää voimakkaana ja uudistuu. 
Suomen Maakuntakirjailijoiden, Outokummun ja kirjailijayhdistys Ukrin toteuttama tapahtuma kuuluu Henkinen maalaisuus -tapahtumasarjaan. Haluamme edistää kirjallisuutta Suomen ”maaseudulla”. Viime syksynä Iisalmessa Kirjava nauru –tapahtumassamme puhunut silloinen eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen muistutti, että pääkaupunkiseutu tarvitsee elävää maaseutua, maakuntien Suomea, myös kulttuurin saralla. Maaseutukin tarvitsee Euroopan liigassa kamppailevaa pääkaupunkiseutua: ”Maakuntakirjailijoilla on paljon tehtävää. Tähän henkinen maalaisuus on hyvä jalusta. Siltä pohjalta pystyy reagoimaan ja antamaan vastauksia 2010-luvunkin maailmanmenoon ja Suomen asioihin.” 
Kirja ottaa päähän! huipentui Maakuntakirjailijat-mitalin luovuttamiseen kirjailija Esko-Pekka Tiitiselle. Outokumpulaisen Tiitisen teoksissa on jalometallia, jaloja arvoja ja ymmärrystä ihmistä kohtaan. Kyyhkyn kysymys on kaikunut ENO-verkkokoulun avustamalla matkallaan lähes maailman ympäri; ekologisella vastuullamme on hyvä outokumpulainen tulkki. Hän on osoittanut kirjailijantyöllään, että kehäkolmoselta katsoen syrjäisessä pikkukaupungissa voi luoda vaikuttavaa taidetta, ja toimia vaikuttavana kirjailijana. 
Haluan että nykylapsetkin saisivat kokea ne kirjallisuuden upeat maailmat, joista itse olen päässyt osalliseksi. Kirja on aarresaari. Vanha kirjailija kertoi minulle äskettäin, että kustantaja ei ollut ottanut hänen kirjaansa julkaistavaksi, koska se kertoo lasten elämästä maaseudulla kauan sitten. Että se ei ole muodikasta 2000-luvun lapsille. Kapea on kustantajan näkemys! Tarvitaan monipuolista, juurevaakin, lanua.  


Kari Tahvanainen
Kirjoittaja on Suomen Maakuntakirjailijat ry:n puheenjohtaja 


Kolumni Heili-kaupunkilehdessä 13.11.2011