tiistai 27. tammikuuta 2015

Narsistituholainen dekkarin sivuilla

Tuula-Liina Varis
Naisen paras ystävä.
Wsoy, 2014. 185 s. 


”Nainen tuli sivukujalta, ylitti kadun viistosti suojatiestä piittaamatta ja asettui kävelemään kymmenkunta metriä hänen edellään. Pintaa nuoleva ohutkankainen leninki paljasti pakaroiden muodot. Hartioille ulottuvat runsaat vaaleat kiharat. kauniit pohkeet, hoikat nilkat. Jalkaterät oli pakotettu paksupohjaisiin sandaaleihin, joiden läpinäkyvään, huiman korkeaan kiilakorkoon oli upotettu oranssin gerberan näköinen kukka. Kömpelön mustan olkalaukun hihna kulki olan yli, iso laukku pompahteli lonkkaa vasten. Nainen kipitti lyhyin askelin, lantio keinui, pakarat elivät kankaan alla, vauhditti itseään vähän etukenossa kuin talutettuna kävelemään opetteleva pikkulapsi, jonka jalat eivät tottele niin nopeasti kuin pää haluaisi. Askel horjahteli, ja välillä nilkka lipsahti vaarallisen näköisesti. 
     Sugar, hän ajatteli ja kuvitteli itsensä kulkemassa Tony Curtisina Marilynin perässä Chicagon asemalaiturilla. Ei kuitenkaan korkkarit jalassa.” 

     Näin alkaa Tuula-Liina Variksen uusin teos, psykologinen jännitysromaani Naisen paras ystävä. Psykopaattimies seuraa tätä naista ja tappaa tämän heti ensimmäisessä luvussa. Romaanin kiehtovuus ei olekaan lukijan juoksuttamisessa johtolankojen perässä, vaan enemmänkin narsistin ja hänen uhriensa luonteenkuvien luomisessa. Jännitystä, ahdistavaakin sellaista, teoksesta ei puutu. 
     Romaanin tapahtumat etenevät Joensuun Niinivaaralla helteisinä elokuun päivinä. Joensuun poliisilaitokselle on jälleen kerran luotu uusi rikostutkijahahmo, keski-ikäinen rikoskomisario Hanna. Hanna viettää kesälomaa mutta kutsu käy tulla rikospaikalle, joka sattuu olemaan kotikulmilla Niinivaaralla. Rikoksen psykologian selvittäminen alkaa. 
     Mielestäni varismaisen dekkarin paras anti onkin kirjailijan tavassa kuvata rikollista ja hänen uhrejaan. Uhrit uhriutuvat hyvää hyvyyttään tai hölmöyttään. Psykopaattimies Juha Lindforssin psykologinen kehitys taustoitetaan perusteellisesti. Puhutaan että narsismin ja psykopatian syyt löytyvät paljolti epäterveestä lapsuudesta ja sen ihmissuhteista, persoonallisuuden lisäksi. Romaanin psykopaatti on alkoholistiäidin lapsi, joka ajautuu ennen pitkää sijaiskotiin. Hänestä kasvaa manipuloiva auervaara. 
     Romaanissa keskeistä osaa ihmistyyppien ohella näyttelee hieno silkkihuivi, jolla uhrit on tarkoitus kuristaa. Psykopaatin toiminta sivuaa komisario Hannan oma perhettäkin, tämän Heidi-tytärtä joka on vammautunut rattijuopon yliajamana. 



     Naisen paras ystävä tarjoaa lukijalle tummaa jännitystä, joka melkeinpä pakottaa lukemaan tämän 185-sivuisen romaanin alusta loppuun yhdeltä istumalta. Ehkäpä useimmilla meistä on tietoa tai kokemusta narsisteista ja psykopaateista. He manipuloivat ympäristöään, tuhoavat kokonaisia perheitä vallanhimossaan ja pahuudessaan, ovat käveleviä tuholaisia. Tähän ilmiöön tuo syvyyttä Tuula-Liina Variksen uusi romaani. Veikkaan että Hannan seikkailuja saamme seurata vielä useammassakin romaanissa. Varis ei olekaan aikaisemmin sijoittanut romaaniensa tapahtumia Joensuuhun. 
     Kirjana kämmenellä oli tänään joensuulaisen kirjailijan Tuula-Liina Variksen uusi romaani Naisen paras ystävä. 


Biisi:
Jaakko Ryhänen: Lauluni aiheet. (s. Reino Helismaa)



Kari Tahvanainen, Iskelmä Rex 26.1.2015 


keskiviikko 7. tammikuuta 2015