Mustavalkoisia sävyjä -näyttely

Kuvat: Kari Tahvanainen

Osta kahmalokaupalla kirjoja

Kolumni

Kustantaja Touko Siltala ennusti Joensuun kirjallisuustapahtuman paneelikeskustelussa syyskuussa, että kustantaja on ennen pitkää katoava ammatti. Pessimismiään kustannusalan tulevaisuuden suhteen hän perusteli muun muassa sillä, että kirjojen myynti vähenee koko ajan.

Joensuun kirjallisuustapahtuman paneelikeskustelu. Kuva: Kari Tahvanainen

     

Moni hyvätuloinenkin henkilö kehuskelee sillä, ettei osta kirjoja. Parhaimmillaan hän silti jonottaa niitä kirjastosta kuukausitolkulla. Ei osta, vaikka juuri hänellä olisi varaa tukea kirjallisuutta ostopäätöksellään. Tätä Siltala ihmetteli. Jokainen ostettu kirja on ostettu kirja, ja mahdollistaa konkreettisesti kustantajankin toimintaa.

     Kirjailijakin saa jokaisesta ostetusta kirjasta oman pienen osansa. Samoin kirjastosta lainatuista teoksistaan hän saa osuutensa Sanaston kautta. Pelkillä kirjailijan tuloilla harva silti elää pienellä kielialueella, ei edes tulevaisuudessa. Kirjailija käyttää kirjoittamistaitoaan eri aloilla.  

     

Suomi lukee -tutkimuksen tuoreet luvut kertovat, että ostamme yhä vähemmän kirjoja. Kirjaostosten määrä on vähentynyt kolmella miljoonalla kirjalla vuodesta 2013. Kirjoja ostaneidenkin määrä on vähentynyt. Myynti on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ajankäytössä ja kulutustottumuksissa on tapahtunut muutoksia. Äänikirjojen kasvava menekkikin kertoo tästä.

     Onneksi 85 prosenttia suomalaisista ilmoittaa lukevansa yhä mielellään kirjoja. Suomi on lukumaa. Kirjoja ostetaan heräteostoksina ja monesta muusta syystä. Kirja kiinnostaa monesta kulmasta. Samaisen tutkimuksen mukaan tavan suomalainen käyttää kirjoihin vuodessa noin 120 euroa. Paljon lukevalle ihmiselle onkin aika mahdotonta ostaa kaikkia luettavia kirjoja. Onneksi on kirjastolaitos.

     

On vaikea kuvitella maata ja tulevaisuutta, jossa ei olisi kirjoja, jossa ei luettaisi kaunokirjallisuutta. Lueskelin äskettäin kirjallisuudentutkija Katriina Kajanneksen toimittamaa uutta Kirja, muutosvoima –kokoelmaa, jossa pohditaan kirjan ja puhutun sanan vaikutuksia, jotka voivat muuttaa ihmistä, yhteiskuntaa ja historian kulkuakin. Tuodaanpa kirjassa esille myös 175 vuotta sitten syntynyt Minna Canth, kirjailija jonka jäljet ja vaikutuksen tunnemme Suomessa edelleen.

     Teoksessa nostetaan esille kirjallisuuden kasvattavia ja sivistäviä vaikutuksia, jotka ovat samalla demokraattisen yhteiskunnan perustaa. ”Kirjallisuus tarjoaa tulkinnallisia voimavaroja ihmisenä olemisen ymmärtämiseen”, sanoo professori Hanna Meretoja.

     Mielenkiintoista on, että kirja on meille lukijoille aina uusi, kun muutama vuosikymmen sen ensimmäisestä lukukerrasta on kulunut. Lapsen lukemana kirja on erilainen kuin elämää kokeneen varttuneen aikuisen. ”Parhaimmillaan tilanne kertoo siitä, että itse on matkan varrella henkisesti kypsynyt”, kuten maisteri Sari Rimmi kuvailee.

     

Rakennamme kirjaa lukiessamme oman elämämme kehyksiin, jotka muuttuvat. Kaunokirjallinen tarina elää meissä. Kannattaa ostaa kokonainen kirjasto, erityisesti lapselle.

Kari Tahvanainen

kirjoittaja on kirjailija ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja

Karjalan Heili 16.10.2019