Alkusanat, kymmenes Outopia-tapahtuma Outokummussa 2020

 

Outopia 2020 Avaussanat

kirjailija Kari Tahvanainen

29.8.2020 Outokumpu 

Kuva: Kari Tahvanainen 

Hyvä Outopian väki

Utopia, outo, satu, taika, rohkeus, jännitys, aarre, uni, metsä, kulta. 

Kymmenen sanaa, kymmenen Outopian teemaa, kymmenen Outopian vuotta. Siinä se on pähkinänkuoressa, kulunut vuosikymmenemme Outopian parissa. Ja matka jatkuu.

Outokummun utopiapäivillä on ollut monenmoista poikkitaiteellista ohjelmaa koko perheelle, kaiken ikäisille, siitä on lähdetty. Klovneja, jonglöörejä, sirkusväkeä, jäniksiä, kirjailijoita, historioitsijoita, nukkumatteja, valokuvaajia, trubaduureja, torvimusiikkia, viulunsoittoa, basaarikirppistä, karttakepinheittoa, aarteenetsintää, tarinoita, vuoden oudoimpia, lasten kuvataideleirejä, taidenäyttelyitä. Kaiken kaikkiaan monipuolinen on kattaus aina ollut, ja on edelleen. Nyt koronakesänä tosin pienimuotoisempana.

Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että olen saanut olla valtakunnallisen kirjoituskilpailumme tuomariston puheenjohtajana nämä kymmenen vuotta. Tuomaroinnin on hoitanut Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin johtokunta, jonka kirjailijoista muutama on tullut aina raatiin. Lasten, nuorten ja aikuisten sarjoissa on ollut vuosittain sadasta kahteensataan työtä. Kymmenellä kerrottuna se tarkoittaa toista tuhatta tarinaa. Parisataa tarinaa on palkittukin. Kirjoittajalle on aina merkittävä ja mieleen jäävä hetki, kun hänen luova tekstinsä palkitaan. Sen olemme nähneet myös palkitsemistilaisuuksissamme. Haaveenamme on saada koottua kirja näistä kymmenestä vuodesta. Teksteistä, historiasta ja valokuvista.

Outopia perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Ja voinpa sanoa, että yhteistyö on toiminut todella hyvin. On ollut sopiva sekoitus suunnitelmaa ja improvisointia. Yhteistyökumppanit Outokummun Taideyhdistyksen, Ukrin ja Outokummun kaupungin kulttuuritoimen ohella ovat vaihdelleet vuosittain, ja se kertoo elävästä Outokummusta. Outokummun Taideyhdistys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suuret onnittelut yhdistykselle.

Aloitimme Outopian siihen aikaan, kun kulttuurisihteerinä oli kaikkien tuntema Maarit-Hämäläinen Koljonen. Suurkiitos hänelle tuesta ja työstä Outopian eteen. Sitä työtä ovat nyt jatkaneet kulttuuriohjaajina Anneli Mahlamäki, Mari Kortelainen ja Werne Tanskanen. Suurkiitos heille ja Outokummun kulttuuritoimelle. Ja samalla suurkiitos Outopian keksijälle, Anja Karhapäälle. Ilman hänen luovaa ideaansa ei olisi utopiapäiviä.

Tästä on hyvä jatkaa toiselle vuosikymmenelle. Utopia jatkuu, kuten jatkuu elämä koronapandemian jälkeen. Kiitos meille kaikille.

Tervetuloa Outopiaan!

Korona siirsi 21. Joensuun kirjallisuustapahtuman vuodella eteenpäin

Kuvia vuoden 2019 Joensuun kirjallisuustapahtumasta. Kuvaaja: Kari Tahvanainen 

Tiedote 10.8.2020

Tapahtuman työryhmä ilmoittaa pahoitellen, että Joensuun kirjallisuustapahtumaa ei voida järjestää tänä syksynä koronavirusepidemian epävarman tilanteen vuoksi. Pitkän harkinnan jälkeen siirtäminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä haluamme taata esiintyjille, yleisölle ja työntekijöille turvalliset olosuhteet.
Tapahtuman tälle vuodelle suunniteltu ohjelma esiintyjineen siirretään mahdollisuuksien mukaan vuodella eteenpäin. Uusi ajankohta on 17.–19.9.2021.

- Lisbe Svahn, kirjallisuustapahtuman koordinaattori

***

PS. Joensuun kirjallisuusviikon yritämme järjestää pienimuotoisena. Viikon ohjelma tulee Ukrin sivuille www.ukri.net

- Kari Tahvanainen, kirjallisuusviikon koordinaattori

Odotus. 

Professori Yrjö Sepänmaa ja loppusanat. 

Kustantaja Touko Siltala ja päivän juontaja Ulla Vaarnamo. 

Kirjailjia Johanna Sinisalo äänessä. 

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton juhlallinen vastaanotto Pielisjoen linnassa. 

Kirjailija Tuula-Liina Varis avaamassa päivää konservatoriolla. 

Karjalaisen kuvaaja Niko Jouhkimainen hommissa. 

Ystäväni Rasputin - me kaksi pyhää houkkaa

Kirja-arvio

Ystäväni Rasputin - me kaksi pyhää houkkaa 

Grigori Rasputin (Kuvat: Wikipedia) 

Rasputin on yksi Venäjän historian kummajaisista. Pyhä houkka joka sai Pietarissa tsaarin hovin ja hallituksen sekaisin ensimmäisen maailmansodan aikoihin. 

J.P. Koskinen on historiallisessa romaanissaan Ystäväni Rasputin (WSOY, 2013) luonut kertojaksi orvoksi jääneen Vasili-pojan, jonka Rasputin on ottanut hoiviinsa. 

”Vasjaseni, poikaseni, Jumalan pesästä pudonnut!

Mitä kuulet, mitä näet, sen sydämeesi painat.

silmät minun silmilläni, korvat minun korvillani!

Eo ole synti suuri, jos vähän hunajaa maistat,

kunhan et putoa purkin pohjaan. 

Vasjaseni, poikaseni, Jumalan pesästä pudonnut!” 

Orvoksi jäänyt Vasili-poika pääsee Grigori Rasputinin hoiviin. Hänestä kasvaa pyhä Vasili. Fiksua poikaa käytetään muun muassa vakoojana ja sanansaattajana. Hän ystävystyy tsaariperheen kanssa. Osallistuupa hän kommunistien vallankumukseenkin. Elämänkäänteitä riittää, siitä Koskinen pitää huolen. Kirjan aikajana yltää kesästä 1914 aina toisen maailmansodan aikoihin. 

Historiankirjat kertovat, että Rasputin oli Luojan houkka, pyhä mies, pyhä Grigori. Rasputin oli mystikko ja profeetta, kansanparantaja. Hän pääsee tsaarin hovin piiriin aluksi siksi, koska onnistuu pysäyttämään verenvuototautia sairastavan kruuninperijä Aleksein verenvuotokohtaukset. 

Aleksei Nikolajevitš Romanov

”Tsaarin hovissa oli aina ollut pyhä mies, milloin Johannes Kronstadtilainen, milloin houkka Mitja, milloin monsieur Philippe, onnettomien rohtojen kehittäjä. Anastasia oli kertonut, kuin Aleksandra uskoi Jumalan huolehtivan heistä lähettiensä välityksellä. 

Philippe ja Johanne olivat jo kuolleet, Mitja-houkka joutunut epäsuosioon, jäljellä oli vain Grigori, joka oli alkanut väsyä. Vaikka Jumalan lähettiläänä oleminen näytti pottavan ihmisen loppuun, en välittänyt siitä. Jos se oli uhraus, joka tarvittiin siihen, että saisin olla hovissa, että minua kaivattaisiin ja kunnioitettaisiin siellä kuten Grigoria, olin valmis.” 

Keisarinna ja tyttäret. Keisarinna Aleksandra edessä, muut vasemmalta oikealle: Olga, Tatjana, Anastasia ja Maria Romanova.

Rasputinin rooli muuttuu vuosien kuluessas monipiippuiseksi ja hänestä tulee lopulta poliitikkojen ja kirkon silmissä pahan lähettiläs. Tsaarin hovi ja maan hallitus ovat sekaisin. Rasputin vastustaa menossa olevaa sotaa. Hänet on tapettava. 

”- Yritit puhua järkeä? Hyvä Jumala, kaikki Venäjän ministerit pelkäävät häntä ja sinä menet ja suututat hänet. Olisinpa voinut nähdä sen. … - Niin. Ystävämme on kyllä omintakeinen, tiedetäänhän se. Mutta ilman häntä Aix ei olisi selvinnyt, ei näin pitkään. Eikä Aljoshenka. Silti, joskus mietin pitkään, no, mitäpä siitä. Kaikki menee, kuten jumala tahtoo. Kenen osa on kärsiä, se kärsii.” (Tsaari Nikolai II keskustelee Vasilin kanssa.) 

Nikolai II, Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas

Tuleeko kertojaminä Vasilista todella Pyhä Vasili, Rasputinin oppien seuraaja. Siitä voi lukija itse ottaa selvää lukemalla tämän mainion historiallisen  romaanin. 

Huhut ovat väittäneet 2000-luvulle asti, että tsaariperheestä jäi joku henkiin. Perhe murhattiin kommunistien toimesta Jekaterinburgissa Ipatjevin talossa heinäkuussa 1918. Siihenkin Ystäväni Rasputin ottaa kantaa. 

J.P. Koskinen

Ystäväni Rasputin

WSOY, 2013. 355 s. 

C Kari Tahvanainen, 2020