Toimitusjohtaja Liina Matveinen jakoi kuohuviinimaljat. Taustalla Tuulan tuutti -ohjelman toimittaja Tuula Turunen, yksi aseman omistajista, ja oikealla Kulttuurien ääni -ohjelman toimittaja Olga Nazarova.
Vastaava toimittaja Seppo Mustonen oikealla ja yksi perustajista, toimittaja Keimo Lehtiniemi vasemmalla. Pöydällä haastattelunauhureita - c-kasetista digiaikaan.
Kuvat: Kari Tahvanainen
Olen ollut aina radioaktiivinen, enemmän kuin
teeveeaktiivinen. Oma intohimoisempi radiohistoriani alkoi kuuntelemisen
puolella (Nuorten sävellahjan yms. ohella) nuorenmiehen
dx-kuunteluharrastuksena. 1970-luvulla rakentelin enolaisen kotitilamme
rakennusten välille pitkiä antenniviritelmiä. Kuuntelin yöt rätiseviä ja
ulisevia radioasemia ympäri maailmaa.
Unohtumattomasti ovat jääneet mieleen muun muassa Radio
Luxembourg, Radio Nederland’s Happy Station, Radio Sweden, Polskie Radio, Voice
of Turkey, Voice of America, BBC, Eesti Raadio ja Moskovan Radio. Puolasta,
Neuvostoliitosta, Britanniasta, Vatikaanista ja muutamasta muusta maasta
lähetettiin suomenkielisiäkin lähetyksiä. Nykyisin monia noista kutsuttaisiin
propaganda-asemiksi.
This is Radio
Luxembourg, The Great 208 –jingle nostaa vieläkin kylmät väreet
selkäpiihin.
Olin tiiviissä yhteydessä asemiin lähettämällä niille
kuunteluraportteja. Asemat vastasivat lähettämällä vahvistukseksi QSL-kortteja
ja kilokaupalla lehtiä, kirjoja, viirejä, levyjä ja kaikenlaista rihkamaa.
Rakkaisiin kirjoihin kuului tuolloin vuosittainen World Radio TV Handbook. Sanakirjat
kuluivat käsissä hiirenkorville. Kuuluin Uudenmaan Radiokerhoon
pohjoiskarjalaisena etäjäsenenä.
Ensimmäisen oman radio-ohjelmapätkäni pääsin tekemään
Joensuussa Radio Jokiseen, sen Pakistaan-ohjelmaan kevättalvella 1989. Ohjelmaa
veti tuolloinen kirjallisuuden läänintaiteilija, kirjailija Jouko Lehtonen. Radioaseman
puolelta ohjelmaosuuteni toteutti Keimo Lehtiniemi.
Vuonna 1996 aloimme Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys
Ukrin toimesta tuottaa Radio Rexiin kirjallisuusohjelmaa. Aluksi se oli
nimeltään Mie tulikärpänen, sittemmin Jokisappi. Kummalliset nimensä ohjelma on
saanut Ukrin antologioista.
Nuori insinööri ja runoilija Jukka Riikonen ja minä
aloitimme ääni väristen syksyllä 1996 Mie tulikärpäsen pyörittämisen. Siitä
lähtien ohjelmaa ovat pyörittäneet lisäkseni mm. Ville Viinikainen, Marko
Rinne, Kirsi Komulainen (Härkönen) ja Henkka Leppänen. Olen Jokisapen vastaava
toimittaja. Ohjelma tulee syyskuusta toukokuuhun joka toinen maanantai kello
17.30 livenä ja väliviikoilla uusintana. Kuluvalla tuotantokaudella
ohjelmaosuuksia tekevät myös toimittaja Vuokko Juurisoja (Uutis-Vuokko
-kolumnit) sekä Viljo Ahjopalo ja Mari Voutilainen (junioriosuuden
kir-ja-ar-vos-te-lut).
Radioaseman henkilökunta päätoimittaja Seppo Mustosen ja toimitusjohtaja
Liina Matveisen johdolla on ollut auliisti sekä opettamassa radio-ohjelmien
tekoa että hoitamassa studiotekniikkaa. Vuosien varrella moni toimittaja on
avustanut ja neuvonut ohjelman tekemisen saloihin, mistä lämmin kiitos heille.
Journalismista on tullut tätäkin kautta osa ammattitoimintaani.
Kirjallisuusohjelmamme on pyörinyt jo 16 vuotta. Olemme kai
tehneet pienesti historiaa.
Jokisapessa on esitelty satoja uusia kirjoja. Olen koonnut
valikoiman näistä kritiikeistäni teokseen Kirjana kämmenellä.
Kirjallisuuskritiikkiä radioaalloilla. (Kustannuskynnys, 2010) Kirjassa on mukana
myös yhdeksän kirjailijan haastattelut.