Vastauksia kysymykseen Osaako nuoriso kirjoittaa?

Vastauksia kysymykseen Osaako nuoriso kirjoittaa?
SMKK:n tilaisuudessa mentiin myytistä todellisuuteen
Kari Tahvanainen, teksti ja kuva 

Nykynuoriso osaa kirjoittaa ja lukea. Ongelmat keskittyvät pieneen joukkoon, jonka syrjäytymistä vastaan on tehtävä töitä. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat jatkuvassa muutoksessa. Enää ei puhuta medialukutaidosta vaan monilukutaidosta. Nykyopetuksen avainsanoja ovat motivointi, menetelmät ja mielekkyys. Aleksi Delikouras on kuvaava esimerkki nuoresta menestyskirjailijasta.

  

 

Suomen Maakuntakirjailijat järjesti marraskuisena lauantaina 29.11. Jyväskylän kirjailijatalolla tilaisuuden otsikolla Osaako nuoriso kirjoittaa? Olimme saaneet vieraaksemme asiaa valaisemaan Keski-Suomen Äidinkielenopettajat ry:n puheenjohtajan, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuuli Murtorinteen. Hänellä on takanaan lähes nelikymmenvuotinen kokemus opettajana. Lisäksi hän on toiminut mm. Äidinkielenopettajainliiton ja OAJ:n asiantuntijana ja toimii parhaillaan uuden opetussuunnitelman OPS2016-tukikouluttajana Keski-Suomen alueella.

Esitimme taustaksi muutamia mieltämme askarruttaneita kysymyksiä, joihin saimme napakoita vastauksia.

* Millaista luku- ja kirjoitustaitoa nykykoululaisilla on? - Erittäin kirjavaa ja monenlaista.

* Osaako nuoriso kirjoittaa vai onko se myytti? - Suurin osa nuorisosta osaa.

* Kuinka luetaan tänä päivänä? - Lukutaito ja lukutaidon käsite ovat muuttuneet radikaalisti viime aikoina. Aiheuttajana on digitaalinen maailma. Tämä ei ole huono asia.

* Millaista luku- ja kirjoitustaitoa – osaako nuori ilmaista itseään kirjoittamalla? - Osaa, kun motivaatio ja mielekkyys ovat kohdallaan. Niihin on paneuduttava opetuksessa.

Kyvyt hankkia laaja-alaista tietoa? - Osaa.

* Kohdistuvatko ongelmat johonkin nuorisoryhmään? – Kyllä. Tämä on tärkein kysymys.

Tuuli Murtorinne haluaakin kiinnittää huomiota tähän syrjäytymisvaarassa olevaan ryhmään. - Valtakunnallisten tutkimusten mukaan tämä nuorisoryhmä ei ole iso, joten Suomessa ei ole ongelman suhteen mitään paniikkitilannetta. Mutta tästä pienestä osasta on silti oltava huolissaan. He ovat juuri niitä, jotka syrjäytyvät täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Heidän ongelmansa ovat moninaisia: sosiaaliset taidot, luku- ja kirjoitustaito, vuorovaikutustaidot, teknologian käyttötaito, ajattelun strategiset taidot: kaikki nämä ovat heillä tutkimusten mukaan heikkoja.

     - Mutta suurimmalla osalla opiskelijoista lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat hyvin. Ja he ymmärtävät, miten tärkeitä nämä kaikki em. taidot ovat heille. Nämä kaikki kuuluvat nykyisin uuteen käsitteeseen monilukutaito, joka on jo jonkin aikaa sitten korvannut käsitteen medialukutaito.

     Koulussa on myös erityisen aktiivisia oppilaita, jotka haluavat kehittää taitojaan vapaa-ajallaankin, Murtorinne kertoo. – Saan opintojakson aikana opiskelijoiltani neljä viisi vapaa-ajalla tehtyä tekstiä katsottavaksi, ja kirjoittajat ovat usein myös poikia. Nämä nuoret kirjoittajat ovat aivan loistavia ja he haluavat kehittää omaa kirjoittamistaan vapaa-ajallaankin. Me äidinkielen opettajat, ja muutkin opettajat, haluamme auttaa heitä. Nämä aktiiviset kirjoittajat harrastavat sen ohella myös aivan kaikkea muuta, jopa monenmoisia extreme-urheilulajeja. He eivät ole yhden asian harrastajia. Suurin osa 15 – 18-vuotiaista nuorista on vakavasti näihin taitoihin suhtautuvia, ja aikamoinen joukko haluaa kehittää omia ilmaisutaitojaan. He nauttivat siitä, että saavat kehittää parempaa ilmaisua. Lukija, kaveri, äiti, opettaja, joka antaa tekstistä palautetta, antaa heille samalla hyvänolon tunnetta, mikä on tärkeää.

     – Huoli siitä etteivät pojat osaa lukea eivätkä kirjoittaa, on tuotu esille hiukan

mediaseksikkäästi, Murtorinne jatkaa. – Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa lukutaidon taso on romahtanut, vaikka yhä olemme aivan OECD-maiden kärkijoukkoa. Pisa-tutkimusta tehdään rasti ruutuun –menetelmällä, joka ei kuitenkaan huomioi kaikkia oppimiseen vaikuttavia asioita. Miten nuori vaikkapa osaa perustella ja argumentoida, liittää oppimaansa ja kokemaansa omaan maailmaansa? Esimerkiksi kirjallisuudesta saatavia kokemuksia yhdistetään yhteiskuntaan ja omaan elämään.

     Äidinkielenopettajat, ja varmasti myös kirjailijat, ovat huolissaan juuri näistä taidoista, joita Pisa ei ole vielä ottanut mittauksissaan huomioon. – Nämä taidot ovat vaikeasti mitattavia mutta tärkeitä. Syrjäytyminen liittyy näihin taitoihin. Syrjäytyneitä oli aiemmin kymmenentuhatta, nyt heitä on satatuhatta. Missä he ovat? Millaiset taidot heillä on kouluaikanaan? Ja miten he pärjäävät nyt? Siitä juuri on huoli.

Motivointi, menetelmät ja mielekkyys

Ensimmäiseksi Murtorinne nostaa esiin motivoinnin tärkeyden opetuksessa. - Nykynuori on terveperäinen ja järkevä. Jos häntä ei huvita, niin hän ei tee asian eteen mitään, vaan panostaa täysillä johonkin muuhun itselle tärkeään asiaan. – Jo siinä vaiheessa kun nuori kirjoittaa ensimmäisen novellinsa, siitä täytyisi saada hyvää palautetta eikä ”punakynää”. Sillä tuetaan hänen haluaan kehittää itseään, haluaan kirjoittaa hyvin. Myös innostaminen lukemiseen on tärkeää.

     Toiseksi esille nousevat menetelmät. Ja tässä vaiheessa sivutaan opetussuunnitelmia ja konkreettisesti juuri valmisteilla olevaa OPS2016-opetus-suunnitelmaa, joka tulee siis voimaan 2016.

Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan syksyllä 2016. Murtorinne kertoo, että opetussuunnitelma ei ole rajoittava, vaan vuorovaikutuksellinen.

     - Se ei ole enää tiukka ylhäältä annettu suunnitelma. Opetusmateriaalit ovat monipuolistuneet, digimateriaalit ovat mukana. Asiantuntijaryhmät eri opettajaliitoista, työelämän asiantuntijat EK:ta myöten ovat olleet laatimassa opetussuunnitelman perusteita. Suunnitelmaa on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla, ei poliittisesti. Suunnitelma on lausuntokierroksella puolen vuoden välein ja se on kommentoitavana muun muassa netissä. (www.ops2016.fi/ops2016/, www.oph.fi/ops2016)

     - Se porukka lapsia joka tulee kouluun vuonna 2016, on saamiensa perustaitojen kanssa työelämässä vielä vuonna 2070. Opetussuunnitelman on pakko ottaa huomioon tulevaisuudennäkymät, tulevaisuuden maailma ja tulevaisuuden taidot.

     - Nyt muuttuu nimenomaan se, millä tavalla opetetaan. Menetelmät ja oppimisympäristöt ovat eniten muuttuvia tekijöitä. Tärkeää on vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen oppiminen. Murtorinne tiivistää.

- Pukertaminen kynän ja paperin kanssa ja tuhraaminen omin päin ei enää pure, Murtorinne aloittaa. – Sama kaveri voi olla tuskissaan esseen kanssa, harrastaa somea, tehdä kaikkea samanaikaisesti. Nuorella toimii valtava aivokapasiteetti netissä pyöriessään, mikä ei ole pelkästään huono juttu. Hän tutkii, käy läpi linkkejä, kuvia, graafeja, päätelmiä, ohessa hän näkee mainoksia. Kaiken kaikkiaan taidot laajenevat, puhutaan monilukutaidosta. Mutta siihen tarvitaan opastusta ja ohjeita aikuisilta aivan alakoulusta asti. Lapsillahan on älypuhelimet ja ipadit jo varhain käytössään. Juuri heistä, joilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia hallita niitä, on oltava huolissaan.

     Murtorinne siteeraa uutista Jyväskylän yliopistossa tehdystä Monipuolinen lukeminen palkitsee -väitöstutkimuksesta. ”He jotka ovat huolissaan siitä, että lapsi viettää aikaa netissä ja lukee liian vähän romaaneja, voivat huokaista helpotuksesta. Netissä surfaaminen tukee lukutaitoa, todistaa Jyväskylän yliopiston tuorein tohtori. Tutkimuksessa selvisi, että tiedon hakeminen internetistä selvästi tukee perinteistä lukutaitoa.” (FM Kaisa Leinon soveltavan kielitieteen väitöskirja ”The relationship between ICT use and reading literacy: focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies”. Väitöstilaisuus oli 11.10.2014)

     Menetelmät ja motivointi yhdessä ovat vaikuttava pari. – Nuoria pitäisi motivoida täysillä heti, kun menetelmät ovat niitä, joiden parissa he kokevat olevansa omillaan. Esimerkiksi kirjailija Aleksi Delikouras on juuri nyt nuorison suursuosikki. Hän pitää netissä blogia nörttikirjansa päähenkilönä. Lukijat käyvät hänen kanssaan keskustelua. 12 – 16-vuotiaat pojat, jotka ahmivat näitä kirjoja, käyvät tässä blogissa.

     - Jörn Donner sanoi aikoinaan, että joka vuosikymmenelle pitää saada oma Tolkien tai Kärpästen herra. Nyt on Nälkäpeli. Nuoret lukevat niitä ahmien, jopa kirjan viikossa. Sanoisin, että opettajan ei tarvitse sanoa, että lukekaa kirja, vaikka sekin on tärkeää. Mutta nuoret tekevät sen omilla ehdoillaan.

     - Elämyksellinen opettaminen perinteisten opetusmenetelmien ohessa on lisääntynyt. Esimerkiksi Juhani Ahon Rautatietä olen käsitellyt nykyteinien kanssa niin, että ollaan menty radan varteen katsomaan vanhaa veturia. Olen etukäteen soittanut VR:lle, saako sinne mennä. Minna Canthin patsas on Jyväskylässä. Ollaan menty patsaalle, kun on luettu siitä, kuinka seminaarin lehtori Canth ja opiskelija Minna Johnsson rakastuivat. Ollaan kävelty kampuksen ja patsaan väliä ja käyty läpi tekstiä. Hautamuistomerkillä he lukevat sitten itse ääneen.

     Elämyksellistä oppimista voi toteuttaa monella tavalla. - Kirjallisuuden näkökulmasta voin sanoa, että teinipojat notkahtavat mopojenviritysvaiheessa, totta. Niitä kiinnostaa silloin vain, että tulee joku täky, että älkää vaikka lukeko sitä Hannu Salaman kirjaa. Ne lukee sen sitten salaa. Mutta sitten kun he täyttävät 17 – 19 vuotta, heistä tulee taas aikamoisia lukijoita ja kirjojen kuluttajia. Lisäksi he yhdistelevät, juttelevat somessa lukemastaan, luovat omia projektejaan, joita sitten menevät toteuttamaan kuten Aleksi Delikouras kavereineen. He voivat luoda kirjan tapahtumat kuten Harry Potterin luudalla lentämiset – täällä Laajavuoren metsässä ovat kokeilleet, toimiiko se oikeasti, Murtorinne kertoo.

Kolmanneksi tekijäksi nousee oppimisen mielekkyys. Mielekkyyttä on sivuttu jo motivoinnin ja menetelmien kohdalla. - Annetaan ammattilaistukea siihen, mitä nuoret tekevät mielekkäästi. Pakottaminen ei enää toimi. Mutta ei myöskään ole hirveätä huolta siitä, että nykynuoriso olisi hukassa, kun se ei lue. - Tästä asiasta on itse asiassa puhuttu jo 30 vuotta. Kun videot ja liikkuva kuva tuli kouluopetukseen, pelättiin, että kirjan lukeminen loppuu. Sitten kun lehdistö meni nettiin, pelättiin että paperilehden lukeminen loppuu. Kirjan kuolemaa on pelätty koko ajan. Uskallan sanoa melkoisen pontevasti, että kyllä nykynuoret lukevat. Mediassa vain tulee esille se ongelmaporukka. Sen hyväksi on syytä tehdä jotakin.

Kaiken kaikkiaan osaamattomuus kirjoittaa tai lukea paljastuu enemmänkin myytiksi. Nuoret osaavat lukea ja kirjoittaa. On tuettava monilukutaitoa. On sparrattava nuoria.

Tapaus Aleksi Delikouras ja tulevat kirjailijat

Kari Tahvanainen

 Aleksi Delikouras Kuva: Wikipedia

 Aleksi Delikouras on 24-vuotias suomalainen kirjailija, näyttelijä ja yhytelokuvien tekijä. Perhe on suomalais-kreikkalainen, kolmikielinen. Kirjallinen tuotanto käsittää kolme FatalNinja-kirjaa ja tähän asti kolme Nörtti-kirjaa. Nörtti-sarja on saamassa jatkoa.

     Suomen Kuvalehden (47/2014) haastattelussa Delikouras kertoo pelanneensa ala-asteella innokkaasti tietokonepelejä, tehneensä sitten kung fu –elokuvia. Elokuvakäsikirjoituksista syntyi FatalNinja-kirjasarja. Nörtti-sarjan kohtauksia on nähtävillä myös Youtubessa. Nörtti-blogissa kirjailija ja lukijat keskustelevat kirjojen tapahtumista ja miettivät niille jatkoa.

     SK:n haastattelussa todetaan, että uusia Nörtti-kirjoja on vaikea saada kirjastosta, koska 14-vuotiaat pojat ovat lainanneet kaikki. Avausosa New Game – Nörtti oli Finlandia Junior –ehdokkaana 2012. – Välillä tuntuu, että olen kuin tyypit, jotka ovat kääntyneet vankilassa uskoon. En lukenut ennen juuri ollenkaan, nyt puhun pojille, että lukeminen kannattaa”, Delikouras kertoo kirjailijavierailuistaan. Miten nuoret ja etenkin pojat saadaan lukemaan, haastattelussa myös kysyttiin. – Kyse on temposta. Pelien ja elokuvien tahti on nopeutunut sitten 1980-luvun. Kirjoissa ei tietääkseni ole tapahtunut samaa. Jaarittelu on tyypillistä. Pojat lukevat tarinan takia. Tunnelmallinen kuvailu on heille toissijaista.

    

Tuleeko tuleva kirjailija esille jo koulussa, tilaisuutemme keskustelussa kyseltiin. Ei välttämättä, Tuuli Murtorinne vastasi. – Hän saattaa putkahtaa esille jossain vaiheessa, ehkä myöhemmin. Tulevien kirjailijoiden etsimisen valossa Delikourasin esimerkki on valaiseva. Monikulttuurinen koti, koulu mennyt välillä miten sattuu, mennyt pitkin metsiä ja jättänyt läksyt tekemättä, mutta nyt on suomalaisten nuorten suosiossa, vähän yli kaksikymppisenä.

     - Mutta aikuisille ja ammattilaisille on tärkeää saada nuoret ymmärtämään kirjoitustaidon tärkeys, vaikka se ei arjessa koko ajan näkyisi! Usein oppilaat sanovat: ”Äikkä on tylsää, mutta se on hemmetin hyödyllistä!” - Sitten vain muutetaan opetusmenetelmiä, kyse on siitä, miten siinä mennään. Heidän täytyy saada juttu omiin käsiinsä. He tykkäävät pohjimmiltaan kirjoittamisesta, ja se näkyy.

 * * * 

Words Kicks –kirjoituskilpailuja nuorille?

Tilaisuudessa tuli esille tällainenkin uusi idea. Words Kicks -kirjoituskilpailu nuorille, vaikka sähköisenä. Annetaan vain myönteistä palautetta plus pientä vinkkausta, että kiinnitäpä huomiota joihinkin asioihin tekstissäsi. Tämä olisi oikeaa sparraamista. 

Rovinssi, Suomen Maakuntakirjailijat ry:n lehti, 4/2014