Vastauksia kysymykseen Osaako nuoriso kirjoittaa?
SMKK:n tilaisuudessa mentiin myytistä todellisuuteen
Kari Tahvanainen, teksti ja kuva
SMKK:n tilaisuudessa mentiin myytistä todellisuuteen
Kari Tahvanainen, teksti ja kuva
Nykynuoriso
osaa kirjoittaa ja lukea. Ongelmat keskittyvät pieneen joukkoon, jonka syrjäytymistä
vastaan on tehtävä töitä. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat jatkuvassa muutoksessa.
Enää ei puhuta medialukutaidosta vaan monilukutaidosta. Nykyopetuksen avainsanoja
ovat motivointi, menetelmät ja mielekkyys. Aleksi Delikouras on kuvaava esimerkki nuoresta menestyskirjailijasta.
Suomen Maakuntakirjailijat järjesti marraskuisena lauantaina 29.11. Jyväskylän kirjailijatalolla
tilaisuuden otsikolla Osaako nuoriso kirjoittaa? Olimme saaneet vieraaksemme
asiaa valaisemaan Keski-Suomen Äidinkielenopettajat ry:n puheenjohtajan,
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuuli
Murtorinteen. Hänellä on takanaan lähes nelikymmenvuotinen kokemus
opettajana. Lisäksi hän on toiminut mm. Äidinkielenopettajainliiton ja OAJ:n
asiantuntijana ja toimii parhaillaan uuden opetussuunnitelman
OPS2016-tukikouluttajana Keski-Suomen alueella.
Esitimme taustaksi muutamia mieltämme askarruttaneita kysymyksiä, joihin
saimme napakoita vastauksia.
* Millaista luku- ja kirjoitustaitoa
nykykoululaisilla on? - Erittäin kirjavaa ja monenlaista.
* Osaako nuoriso kirjoittaa vai onko se
myytti? - Suurin osa nuorisosta osaa.
* Kuinka luetaan tänä päivänä? - Lukutaito ja
lukutaidon käsite ovat muuttuneet radikaalisti viime aikoina. Aiheuttajana on
digitaalinen maailma. Tämä ei ole huono asia.
* Millaista luku- ja kirjoitustaitoa – osaako
nuori ilmaista itseään kirjoittamalla? - Osaa, kun motivaatio ja mielekkyys
ovat kohdallaan. Niihin on paneuduttava opetuksessa.
Kyvyt hankkia laaja-alaista tietoa? - Osaa.
* Kohdistuvatko ongelmat johonkin
nuorisoryhmään? – Kyllä. Tämä on tärkein kysymys.
Tuuli Murtorinne haluaakin kiinnittää huomiota tähän syrjäytymisvaarassa
olevaan ryhmään. - Valtakunnallisten tutkimusten mukaan tämä nuorisoryhmä ei
ole iso, joten Suomessa ei ole ongelman suhteen mitään paniikkitilannetta.
Mutta tästä pienestä osasta on silti oltava huolissaan. He ovat juuri niitä,
jotka syrjäytyvät täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Heidän ongelmansa ovat
moninaisia: sosiaaliset taidot, luku- ja kirjoitustaito, vuorovaikutustaidot, teknologian
käyttötaito, ajattelun strategiset taidot: kaikki nämä ovat heillä tutkimusten mukaan
heikkoja.
- Mutta suurimmalla osalla
opiskelijoista lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat hyvin. Ja he ymmärtävät,
miten tärkeitä nämä kaikki em. taidot ovat heille. Nämä kaikki kuuluvat
nykyisin uuteen käsitteeseen monilukutaito, joka on jo jonkin aikaa sitten
korvannut käsitteen medialukutaito.
Koulussa on myös erityisen
aktiivisia oppilaita, jotka haluavat kehittää taitojaan vapaa-ajallaankin, Murtorinne
kertoo. – Saan opintojakson aikana opiskelijoiltani neljä viisi vapaa-ajalla tehtyä
tekstiä katsottavaksi, ja kirjoittajat ovat usein myös poikia. Nämä nuoret kirjoittajat
ovat aivan loistavia ja he haluavat kehittää omaa kirjoittamistaan vapaa-ajallaankin.
Me äidinkielen opettajat, ja muutkin opettajat, haluamme auttaa heitä. Nämä
aktiiviset kirjoittajat harrastavat sen ohella myös aivan kaikkea muuta, jopa
monenmoisia extreme-urheilulajeja. He eivät ole yhden asian harrastajia. Suurin
osa 15 – 18-vuotiaista nuorista on vakavasti näihin taitoihin suhtautuvia, ja
aikamoinen joukko haluaa kehittää omia ilmaisutaitojaan. He nauttivat siitä,
että saavat kehittää parempaa ilmaisua. Lukija, kaveri, äiti, opettaja, joka
antaa tekstistä palautetta, antaa heille samalla hyvänolon tunnetta, mikä on tärkeää.
– Huoli siitä etteivät pojat osaa lukea
eivätkä kirjoittaa, on tuotu esille hiukan
mediaseksikkäästi, Murtorinne jatkaa. – Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa
lukutaidon taso on romahtanut, vaikka yhä olemme aivan OECD-maiden kärkijoukkoa.
Pisa-tutkimusta tehdään rasti ruutuun –menetelmällä, joka ei kuitenkaan huomioi
kaikkia oppimiseen vaikuttavia asioita. Miten nuori vaikkapa osaa perustella ja
argumentoida, liittää oppimaansa ja kokemaansa omaan maailmaansa? Esimerkiksi
kirjallisuudesta saatavia kokemuksia yhdistetään yhteiskuntaan ja omaan
elämään.
Äidinkielenopettajat, ja
varmasti myös kirjailijat, ovat huolissaan juuri näistä taidoista, joita Pisa
ei ole vielä ottanut mittauksissaan huomioon. – Nämä taidot ovat vaikeasti
mitattavia mutta tärkeitä. Syrjäytyminen liittyy näihin taitoihin.
Syrjäytyneitä oli aiemmin kymmenentuhatta, nyt heitä on satatuhatta. Missä he
ovat? Millaiset taidot heillä on kouluaikanaan? Ja miten he pärjäävät nyt?
Siitä juuri on huoli.
Motivointi, menetelmät ja mielekkyys
Ensimmäiseksi Murtorinne nostaa esiin motivoinnin
tärkeyden opetuksessa. - Nykynuori on terveperäinen ja järkevä. Jos häntä ei
huvita, niin hän ei tee asian eteen mitään, vaan panostaa täysillä johonkin
muuhun itselle tärkeään asiaan. – Jo siinä vaiheessa kun nuori kirjoittaa ensimmäisen
novellinsa, siitä täytyisi saada hyvää palautetta eikä ”punakynää”. Sillä
tuetaan hänen haluaan kehittää itseään, haluaan kirjoittaa hyvin. Myös
innostaminen lukemiseen on tärkeää.
Toiseksi esille nousevat menetelmät. Ja tässä vaiheessa sivutaan
opetussuunnitelmia ja konkreettisesti juuri valmisteilla olevaa OPS2016-opetus-suunnitelmaa,
joka tulee siis voimaan 2016.
Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan syksyllä 2016. Murtorinne
kertoo, että opetussuunnitelma ei ole rajoittava, vaan vuorovaikutuksellinen.
- Se ei ole enää tiukka
ylhäältä annettu suunnitelma. Opetusmateriaalit ovat monipuolistuneet, digimateriaalit
ovat mukana. Asiantuntijaryhmät eri opettajaliitoista, työelämän asiantuntijat EK:ta
myöten ovat olleet laatimassa opetussuunnitelman perusteita. Suunnitelmaa on
laadittu laajalla asiantuntijapohjalla, ei poliittisesti. Suunnitelma on
lausuntokierroksella puolen vuoden välein ja se on kommentoitavana muun muassa
netissä. (www.ops2016.fi/ops2016/, www.oph.fi/ops2016)
-
Se porukka lapsia joka tulee kouluun vuonna 2016, on saamiensa perustaitojen
kanssa työelämässä vielä vuonna 2070. Opetussuunnitelman on pakko ottaa huomioon tulevaisuudennäkymät,
tulevaisuuden maailma ja tulevaisuuden taidot.
- Nyt muuttuu nimenomaan se,
millä tavalla opetetaan. Menetelmät ja oppimisympäristöt ovat eniten muuttuvia
tekijöitä. Tärkeää on vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen oppiminen. Murtorinne tiivistää.
- Pukertaminen kynän ja paperin kanssa ja tuhraaminen omin päin ei enää
pure, Murtorinne aloittaa. – Sama kaveri voi olla tuskissaan esseen kanssa,
harrastaa somea, tehdä kaikkea samanaikaisesti. Nuorella toimii valtava
aivokapasiteetti netissä pyöriessään, mikä ei ole pelkästään huono juttu. Hän
tutkii, käy läpi linkkejä, kuvia, graafeja, päätelmiä, ohessa hän näkee
mainoksia. Kaiken kaikkiaan taidot laajenevat, puhutaan monilukutaidosta. Mutta
siihen tarvitaan opastusta ja ohjeita aikuisilta aivan alakoulusta asti.
Lapsillahan on älypuhelimet ja ipadit jo varhain käytössään. Juuri heistä,
joilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia hallita niitä, on oltava huolissaan.
Murtorinne siteeraa uutista
Jyväskylän yliopistossa tehdystä Monipuolinen lukeminen palkitsee -väitöstutkimuksesta.
”He jotka ovat huolissaan siitä, että lapsi viettää aikaa netissä ja lukee liian
vähän romaaneja, voivat huokaista helpotuksesta. Netissä surfaaminen tukee
lukutaitoa, todistaa Jyväskylän yliopiston tuorein tohtori. Tutkimuksessa
selvisi, että tiedon hakeminen internetistä selvästi tukee perinteistä
lukutaitoa.” (FM Kaisa Leinon
soveltavan kielitieteen väitöskirja ”The relationship between ICT use and
reading literacy: focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies”.
Väitöstilaisuus oli 11.10.2014)
Menetelmät ja motivointi
yhdessä ovat vaikuttava pari. – Nuoria pitäisi motivoida täysillä heti, kun
menetelmät ovat niitä, joiden parissa he kokevat olevansa omillaan. Esimerkiksi
kirjailija Aleksi Delikouras on
juuri nyt nuorison suursuosikki. Hän pitää netissä blogia nörttikirjansa päähenkilönä.
Lukijat käyvät hänen kanssaan keskustelua. 12 – 16-vuotiaat pojat, jotka
ahmivat näitä kirjoja, käyvät tässä blogissa.
- Jörn Donner sanoi aikoinaan, että joka vuosikymmenelle pitää saada
oma Tolkien tai Kärpästen herra. Nyt on Nälkäpeli. Nuoret lukevat niitä ahmien,
jopa kirjan viikossa. Sanoisin, että opettajan ei tarvitse sanoa, että lukekaa
kirja, vaikka sekin on tärkeää. Mutta nuoret tekevät sen omilla ehdoillaan.
- Elämyksellinen opettaminen
perinteisten opetusmenetelmien ohessa on lisääntynyt. Esimerkiksi Juhani Ahon Rautatietä olen käsitellyt
nykyteinien kanssa niin, että ollaan menty radan varteen katsomaan vanhaa
veturia. Olen etukäteen soittanut VR:lle, saako sinne mennä. Minna Canthin patsas on Jyväskylässä.
Ollaan menty patsaalle, kun on luettu siitä, kuinka seminaarin lehtori Canth ja
opiskelija Minna Johnsson rakastuivat. Ollaan kävelty kampuksen ja patsaan väliä
ja käyty läpi tekstiä. Hautamuistomerkillä he lukevat sitten itse ääneen.
Elämyksellistä oppimista voi
toteuttaa monella tavalla. - Kirjallisuuden näkökulmasta voin sanoa, että
teinipojat notkahtavat mopojenviritysvaiheessa, totta. Niitä kiinnostaa silloin
vain, että tulee joku täky, että älkää vaikka lukeko sitä Hannu Salaman kirjaa. Ne lukee sen sitten salaa. Mutta sitten kun
he täyttävät 17 – 19 vuotta, heistä tulee taas aikamoisia lukijoita ja kirjojen
kuluttajia. Lisäksi he yhdistelevät, juttelevat somessa lukemastaan, luovat
omia projektejaan, joita sitten menevät toteuttamaan kuten Aleksi Delikouras
kavereineen. He voivat luoda kirjan tapahtumat kuten Harry Potterin luudalla
lentämiset – täällä Laajavuoren metsässä ovat kokeilleet, toimiiko se oikeasti,
Murtorinne kertoo.
Kolmanneksi tekijäksi nousee oppimisen mielekkyys.
Mielekkyyttä on sivuttu jo motivoinnin ja menetelmien kohdalla. - Annetaan
ammattilaistukea siihen, mitä nuoret tekevät mielekkäästi. Pakottaminen ei enää
toimi. Mutta ei myöskään ole hirveätä huolta siitä, että nykynuoriso olisi hukassa,
kun se ei lue. - Tästä asiasta on itse asiassa puhuttu jo 30 vuotta. Kun videot
ja liikkuva kuva tuli kouluopetukseen, pelättiin, että kirjan lukeminen loppuu.
Sitten kun lehdistö meni nettiin, pelättiin että paperilehden lukeminen loppuu.
Kirjan kuolemaa on pelätty koko ajan. Uskallan sanoa melkoisen pontevasti, että
kyllä nykynuoret lukevat. Mediassa vain tulee esille se ongelmaporukka. Sen
hyväksi on syytä tehdä jotakin.
Kaiken kaikkiaan osaamattomuus kirjoittaa tai lukea
paljastuu enemmänkin myytiksi. Nuoret osaavat lukea ja kirjoittaa. On tuettava
monilukutaitoa. On sparrattava nuoria.
Tapaus Aleksi
Delikouras ja tulevat kirjailijat
Kari Tahvanainen
Aleksi Delikouras Kuva: Wikipedia
Aleksi Delikouras on 24-vuotias suomalainen kirjailija, näyttelijä ja yhytelokuvien tekijä. Perhe on suomalais-kreikkalainen, kolmikielinen.
Kirjallinen tuotanto käsittää kolme FatalNinja-kirjaa ja tähän asti kolme
Nörtti-kirjaa. Nörtti-sarja on saamassa jatkoa.
Suomen Kuvalehden (47/2014)
haastattelussa Delikouras kertoo pelanneensa ala-asteella innokkaasti
tietokonepelejä, tehneensä sitten kung fu –elokuvia. Elokuvakäsikirjoituksista
syntyi FatalNinja-kirjasarja. Nörtti-sarjan kohtauksia on nähtävillä myös
Youtubessa. Nörtti-blogissa kirjailija ja lukijat keskustelevat kirjojen
tapahtumista ja miettivät niille jatkoa.
SK:n haastattelussa todetaan,
että uusia Nörtti-kirjoja on vaikea saada kirjastosta, koska 14-vuotiaat pojat
ovat lainanneet kaikki. Avausosa New Game – Nörtti oli Finlandia Junior
–ehdokkaana 2012. – Välillä tuntuu, että olen kuin tyypit, jotka ovat
kääntyneet vankilassa uskoon. En lukenut ennen juuri ollenkaan, nyt puhun
pojille, että lukeminen kannattaa”, Delikouras kertoo kirjailijavierailuistaan.
Miten nuoret ja etenkin pojat saadaan lukemaan, haastattelussa myös kysyttiin.
– Kyse on temposta. Pelien ja elokuvien tahti on nopeutunut sitten 1980-luvun.
Kirjoissa ei tietääkseni ole tapahtunut samaa. Jaarittelu on tyypillistä. Pojat
lukevat tarinan takia. Tunnelmallinen kuvailu on heille toissijaista.
Tuleeko tuleva kirjailija esille jo
koulussa, tilaisuutemme
keskustelussa kyseltiin. Ei välttämättä, Tuuli Murtorinne vastasi. – Hän saattaa
putkahtaa esille jossain vaiheessa, ehkä myöhemmin. Tulevien kirjailijoiden
etsimisen valossa Delikourasin esimerkki on valaiseva. Monikulttuurinen koti,
koulu mennyt välillä miten sattuu, mennyt pitkin metsiä ja jättänyt läksyt tekemättä,
mutta nyt on suomalaisten nuorten suosiossa, vähän yli kaksikymppisenä.
- Mutta aikuisille ja
ammattilaisille on tärkeää saada nuoret ymmärtämään kirjoitustaidon tärkeys,
vaikka se ei arjessa koko ajan näkyisi! Usein oppilaat sanovat: ”Äikkä on
tylsää, mutta se on hemmetin hyödyllistä!” - Sitten vain muutetaan
opetusmenetelmiä, kyse on siitä, miten siinä mennään. Heidän täytyy saada juttu
omiin käsiinsä. He tykkäävät pohjimmiltaan kirjoittamisesta, ja se näkyy.
* * *
Words Kicks
–kirjoituskilpailuja nuorille?
Tilaisuudessa tuli esille tällainenkin uusi idea. Words Kicks
-kirjoituskilpailu nuorille, vaikka sähköisenä. Annetaan vain myönteistä
palautetta plus pientä vinkkausta, että kiinnitäpä huomiota joihinkin asioihin
tekstissäsi. Tämä olisi oikeaa sparraamista.
Rovinssi, Suomen Maakuntakirjailijat ry:n lehti, 4/2014