Kolumni
Aina kun pysähdyn odottamaan lossia Arvinsalmella Liperissä, mieleen tulee makoisat munkkikahvit samalla paikalla. Vuosikymmenten kuluessa on tullut pyöräiltyä Pyhäselän ympäri useita kertoja joka kesä. Tässä on ollut parhain pysähdyspaikka.
Vastapaistettu munkki, kuppi kahvia, otanpa vielä jäätelönkin. Menen rantaan istuksimaan, heitän kypärän päästä, nautin kesäpäivästä. Aaltojen liplatus on parasta musiikkia ja luonnon taidenäyttely suoraan silmien edessä. Lossi saa odottaa, tai minä odotan seuraavaa vuoroa.
Tästä muistikuvasta on valitettavasti aikaa. Kahvikioskikin on jo lahonnut. Liperin 4H-yhdistys piti monena kesänä tätä kulkijan keidasta lossirannassa. Kun nyt lukee uutisia eri puolille nousevista kesäkahviloista ja keventyneestä byrokratiasta, tulee mieleen: Eikö tännekin voisi perustaa taas pienen kahvi- ja jäätelökioskin, please. Vaikka pyörillä kulkevaan vaunuun, niin että sen voisi viedä ja tuoda kevyesti tarpeen mukaan.
Arvinsalmen lossilla kuten muillakin losseilla on myös monta kertaa vuorokaudessa lakisääteisiä ruokailutaukoja, joiden aikaan kulkija saa rauhassa odotella puolisen tuntia. Siinä varmaan menisi munkki poikineen ja jäätelö kavereineen kaupaksi. Ja alkaahan lossi itsessäänkin jo olla erikoisuus näin sisämaassa.
Tällaisilla pienimuotoisilla kesäkioskeilla olisi varmasti kysyntää ja paikkansa maakunnan teiden varsilla. Esimerkki vähän suuremmasta uudesta kioskista, kesäkahvilasta, tulee lähistöltä, Rääkkylästä. Kotiseutu-Uutiset kertoi äskettäin paikallisen 4H-yhdistyksen puuhaamasta kesäkahvilasta vanhalle huoltoasemalle Paksuniementien risteykseen.
Uutisen mukaan sitä pyörittämään palkataan 14 – 20-vuotiaita rääkkyläläisnuoria. Odotan kesäkuun puoliväliä, josta lähtien se on avoinna neljänä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Seuraavalla Pyhäselän kierroksellani on uusi kahvipaikka.
Vastaavia paikkoja toki on eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Martonvaaran huipulla kesäkahvila on komeassa vanhassa jyvävarastossa. Outokummussa taas Sätöksen risteyksen levähdyspaikkaa on elähdyttänyt viime kesästä Jennyn kesäkahvila. Muutama muukin paikka tulee mieleen, ja paikkoja joissa kesäkahvikioskeja toivoisi olevan.
Arvinsalmen ja Rääkkylän välissä Kivisalmen sillan katveessa on hieno levähdyspaikka vessoineen. Siellä voi ihastella vaikka tietä puuhanneen insinööri Karl Albert Wegeliuksen muistomerkkiä, Outokummun kuparikaivoksen perustamiseen johtaneen lohkareen löytämisen muistomerkkiä ja Kivisalmen kanavan rakentamisen muistomerkkiä. Ihme ettei sinne ole vielä perustettu kesäkahvilaa.
Nykyaikainen kesäkahvikioski olisi myös mitä mainioin paikka myydä paikallisia postikortteja, jotka kulkija voisi täyttää paikan päällä ja jättää postimerkillä varustettuna kioskiväen postitettavaksi. Ainutkertaisia matkamuistoja ja postikorttiperinteen jatkamista. Samoin matkailumainokset ja kännykänlatauspisteet kuuluvat nykypalveluihin. Siinä löytyisi varmasti odottamattomia tutustumiskohteitakin.
Kari Tahvanainen
Kirjoittaja on kirjailija ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja
Karjalan Heili 21.5.2016
Kuvat: Kari Tahvanainen
