Sivistyksen juurilla -kolumnisarjan kolumni
Tapasin yhtenä iltana nuoren tuttavani, joka valitti olevansa yksinäinen. Hän pohdiskeli, että on vaikeaa löytää kavereita ja toimintamahdollisuuksia. Hänen pitäisi löytää itselleen yhdistys, ajattelin. Päästä oppimaan tekemisen kulttuuria, joka vallitsee yhdistysmaailmassa.
Teimme 2015 Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnassa Janessa uutta yhdistysohjelmaa 2015 – 2020. Maakuntaliiton ohjelmalla on tarkoitus kehittää yhdistystoimintaa ja avata sitä kansalaisille. Miun yhdistys -ohjelma on samalla valaiseva katsaus maakuntamme yhdistyskenttään.
Aktiivisia yhdistyksiä on noin 2200. Yhdistysten kirjo on laaja. Esimerkiksi kulttuuriyhdistyksiä, mukaan lukien kyläyhdistykset, näistä on 14 %. Kaikenikäisille ja kaikenlaisista yhteisistä asioista kiinnostuneille löytyy varmaan oma yhdistys.
Suurimpana ongelmana järjestöjen toiminnassa pidettiin vapaaehtoistoimijoiden puutetta, toiminnan kehittämisen vaikeuksia ja taloudellisen tilanteen epävakaisuutta. Täällä yhdistyksiin osallistutaankin laiskemmin kuin muissa maakunnissa! Yhdistysten koettiin kuitenkin toiminta-ajatustaan toteuttaessaan edistävän alueensa ihmisten hyvinvointia. Maakunnallinen Jelli.fi-järjestötietopalvelu on osoittanut tarpeellisuutensa tiedon jakajana.
Tutkin yliopisto-opinnoissani sekä 1990- että 2000-luvun vapaaehtoisten motivaatiota Ilosaarirockin toteuttamisessa. Selvitin heidän sitoutumistaan ja innostuneisuuttaan ja sen muutosta. Sitoutuneimmat tekijät olivat yhteisön sisemmillä kehillä, mutta vaikka sitoutuminen ja panos yhteisön tavoitteiden toteuttamiseen olivat hyvin erilaisia, tärkeäksi hahmottui tunne kuulumisesta yhteisöön ja mahdollisuus tehdä itse jotain sen edustaman asian eteen. Ilosaarirock ja Joensuun Popmuusikot onkin osoitus hyvästä ja vaikuttavasta toimintakulttuurista. Nykyiset johtajat ovat valikoituneet asemiinsa vuosien varrella talkootyön eri portaiden kautta.
Yhdistysten toimintakulttuurissa on Miun yhdistys -ohjelman mukaan paljon kehittämistä. Janen toimenpide-ehdotuksiksi tuli viisi kohtaa. Omannäköistä toimintaa kannustetaan, johtamista kehitetään, toimitaan ympäristöä suojellen, mainostetaan toimintaa, ja kansalaistoiminnasta iloitaan yhteisillä teoilla. Myös vapaat toimintaryhmät huomioidaan ja hankeosaamista kehitetään.
Joensuun kaupunginvaltuusto uusiutui ja nuortui viime vaaleissa muuta maata voimakkaammin. Keski-ikä on nyt 48 vuotta. Uuden kaupunginvaltuuston jäsenistä kymmenkunta on alle kolmekymppisiä ja nuorin valtuutettu on 18-vuotias. Heissä näkyy järjestötoiminnan voima. Useimmat näyttävät olevan yhdistysten kasvatteja! Valtuutetun osa ei ole helppo, mutta tällaiselta pohjalta lähtökohdat ovat hyvät, sanoisin asialliset.
Kuva: Joensuun Popmuusikot ry.
Nuori tuttavani, joka valitteli sivullisuuttaan, istui itse asiassa pöydässä, jossa oli parinkin nuoriso- ja kulttuurijärjestön aktiiveja. Huomaamattaan hän oli jo hyvässä seurassa. Mutta omaa aktiivisuutta tarvitaan, jos yhdistystoiminnasta haluaa saada kaiken hyvän irti, yhdessä.
Kari Tahvanainen
kartsa.tahvanainen@gmail.com
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, kirjailija, palkittu järjestöaktiivi ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja
Karjalainen 15.10.2017
