Outokummun Seutu 2015
Runoilijan
kynä on yhä terävänä
- Ossi
Lappalainen, kirjojen mies
Kari Tahvanainen, teksti ja kuva
Runoilija Ossi Lappalainen poistui keskuudestamme 9.2.2018
Runoilija Ossi Lappalaisen vuosi
2015 on ollut tuottoisa. Tänä vuonna hän on julkaissut peräti kaksi kirjaa.
Lappalainen viettää vanhuudenpäiviään hoitokoti Ukonhatussa Polvijärven
Ruvaslahdessa, missä hän vietti 70-vuotispäiviään viime vuonna. Käsi vapisee
mutta ajatus juoksee ja runoja syntyy päivittäin. Runoilu selvästikin pitää
miehen ja mielen virkeänä.
Lappalaisen uusin teos, runokokoelma
Aivan hyvä ihmiseksi, ilmestyi keväänkorvalla. Teoksen lyriikka on tiukasti
mukana vuodenkierrossa syksystä kevääseen. Runokieli on värikästä ja
omintakeista. Vain tänne yltää maailma –teoksessa puolestaan on haikuja ja
mietteitä. Teos sisältää myös sikermän Joulunajan tarinat, joista yksi
seuraavassa.
Kotoista kuusta koristaen
Voi tuota
piiriä hilpeää lasten, leikkiä ympäri joulupuun. Mistä se pukki tiesikään mun
toiveeni salaiset? Voi tätä kirkkautta kuusten kynttiläin, lasten toivetta
salaista. Miten pukki tulikaan pohjolaan, juhlaan Jeesuksen, joka rinta nyt
hellä riemuitsee tuiketta joulutähtösten. On Jeesus meillä taas. Keskellä
tuiskun ja pakkasten.
Mutalasta Helsinkiin
Lappalaisen nuoruus sattui 1950-
ja 60-luvuille. Koti oli silloisen Pielisensuun kunnan Mutalassa, pieni harmaa
mökki, josta myöhemmin muutettiin Niinivaaralle. Veljestrion nuoruuteen kuului
paljon urheilua. Lappalaisella on tallessa vieläkin toistakymmentä SVUL:n mitalia
ja muutama TUL:nkin mitali. Hän oli Joensuun Katajan lupaava pikajuoksija.
- Minä ja veljeni Teuvo ylsimme
SM-mitaleille yleisurheilussa juoksumatkoilla, Lappalainen valaisee. – Muistan
yhdet kisat Kuopiossa, juoksin poikien 300 metrillä. Kurotin voittoa ja
kaaduin. Paikalle riensi Hannes Kolehmainen, legendaarinen Tukholman 1912
olympiavoittaja. Hän taputti minua olalle ja sanoi: ”Isänmaan multia ne ovat”.
Työura alkoi Karjalaisen
siviilipainossa sen jälkeen kun Lappalainen oli kouluttautunut
kirjapainotyöhön. Jatkoa seurasi Helsingissä Tilgmannin kirjapainossa ja sen
jälkeen Helsingin pääpostissa. Postityö oli reipasta mutta samalla rasittavaa,
moni postilainen uupui.
- Hesperian lasaretin kautta
minäkin palasin lopulta 1972 Joensuuhun, Lappalainen kertoo.
Runoilijaksi
Runoilija Lappalainen on ottanut
motokseen lyriikan arvokkuudesta kertovat sanat: ”Nouskaa sentään pystyyn kun
puhutte Runoudesta”.
Runoilijaksi Lappalainen ryhtyi varsinaisesti
vuonna 1992. Tuolloin hän meni Joensuun Vapaaopiston Utopia-kirjoittajaryhmään
ja sai tukea kirjoittamiselleen. Samalla aukesivat ovet kirjailijayhdistys
Ukriin. Aluksi runoja julkaistiin kirjoittajaryhmän ja Ukrin antologioissa.
2010 tuli sitten ensimmäinen oma kokoelma, Nurkassa. Siitä lähtien teoksia on
ilmestynyt jo viisi.
Ossi Lappalainen on vanhan liiton
runoilijoita. Hän kirjoittaa kaikki tekstinsä käsin valkoiselle paperille,
kaunokirjoituksella. Siitä parhaat tekstit siirtyvät kirjan kansien väliin tai
kirjailijayhdistysten lehtiin välikäden kautta. Lappalaisen kirjallisena
”agenttina” on viime vuosina toiminut toinen runoilija, polvijärveläinen
Veli-Matti Hyttinen. Onpa Hyttinen kustantanutkin osan Lappalaisen teoksista
nyt jo lopettaneen Kustannuskynnys-kustantamonsa kautta.
Runoilijan tuotantoa ilmestyy
kansien välissä ensi talvenakin. Jo valmiina oleva kokoomateos Kootut 2 tulee
sisältämään parhaita runoja Lappalaisen aiemmasta tuotannosta, mutta myös aivan
uuttakin runoutta.
”Seuraan aikaani”
Lappalainen pitää itsensä ajan
tasalla myös yhteiskunnallisista asioista lukemalla lehdet ja katsomalla
televisiota. Kritiikkiäkin löytyy, erityisesti terveydenhuollon suuntaan. Hallituspolitiikkakin
saa kyytiä. Hän on huolissaan
terveyskyykytyksestä.
- Kolme tahoa on ominut mielivaltaisesti
paperielämisen, juristikunta, virkabyrokratia ja sairaanhoitopiiri.
Lappalainen puhuu kärsivien
manipuloinnista mm. pitkien jonojen ja lääkkeiden avulla.
– Äläkä mene apteekkiin äläkä
toreille jos haluat terveyttä, runoilija summaa.
Runoillaankin Lappalainen ottaa
välillä kantaa muun muassa paikkaansa maailmassa.
En Sovi tähän karhun kiertoon
ketun ammuntaan
minullakin on direktiivi painissa
