perjantai 13. toukokuuta 2011

Omakustanteita ja enkeleitä

Pohjois-Karjalassa julkaistaan paljon kirjallisuutta myös omakustanteina. Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on järjestänyt jo kymmenkunta vuotta omakustannematineoita, joissa esitellään uusia omakustanteita. 

Tämän vuoden omakustannematinea on tavallista juhlavammissa merkeissä, onhan Ukrin 55-vuotisjuhlavuosi. Matinea järjestetään Outokummussa osana Outopia-tapahtumaa. Ajankohta on perjantai-ilta 10. kesäkuuta. Tilaisuudessa on aluksi kello 16 luvassa tietoa omakustantamisen mahdollisuuksista. Aiheesta luennoi kirjailija Kari Tahvanainen, ja paikalla ovat painopalvelujaan esittelemässä KopiJyvä ja Kotiseutu-Uutiset. Tilaisuudessa selviää muun muassa, mitä omakustantaminen maksaa. Paikkana on Kyykerin innovaatiokylätalo Outokummussa.

Jo tässä vaiheessa toivotetaan kaikki uusien kaunokirjallisten omakustanteiden julkaisijat paikalle esittelemään teoksiaan vuoden 2011 omakustannematineassa, joka alkaa kello 18, heti omakustanneinfon jälkeen. Esittely on maksutonta ja samalla teoksiaan saa myös myydä. Ukri kokoaa tilaisuudessa tietoja Omakustanneluetteloon, jolla pyritään auttamaan teosten markkinointia. Lisätietoja netissä osoitteesta www.ukri.net.

Omakustannematineaa odotellessa otan nyt kirjaksi kämmenelle kolme pohjoiskarjalaista omakustannetta.


Erkki Väisänen
Pojat oli poikia 
Omakustanne 2010, 91 s. 

Ilomantsilainen kirjailija Erkki Väisänen on julkaissut useita teoksia rajaseudun elämästä ja menneistä ajoista. Viime vuonna häneltä ilmestyi tarinakokoelma Pojat oli poikia. Teoksessa on kolmisenkymmentä tiivistä muistumaa sodanjälkeisiltä vuosilta Outokummun seudulla, josta Väisänen on kotoisin. Näkijänä ja kokijana on nuori poika, jolle sattuu ja tapahtuu. Tarinoiden nimet valaisevat näitä sattumuksia: Kyllä pieru palaa, Starsanileikin loppu, Heikkisen Lindan kehno kana, Sarkahousukiikku, Kovaa peliä ladulla, Saatilla sillan alla, Mirjan kanssa mustikassa. Erkki Väisäsen tekstit ovat humoristisia ja oivia ajankuvia. Kuulin häneltä, että tämäkin uusi teos Pojat oli poikia on jo loppuunmyyty. Mutta kirjastosta löytyy!


Raimo Tyyskä
Punainen enkeli
Omakustanne 2010, 165 s. 

Sitten pari ”enkelikirjaa”. Joensuulainen kirjailija Raimo Tyyskä julkaisi viime vuonna Punainen enkeli –nimisen romaanin, joka kertoo elämästä kolmekymmenluvun Suomessa ja vähän myöhemminkin. Romaani kertoo muutaman nuoren ihmisen elämäntarinan noina kovina aikoina. Nuorta Salmea kutsuttiin punaiseksi enkeliksi, koska hän auttoi aatteensa vuoksi vankilaan ja vankileireille joutuneita vasemmistolaisia tovereitaan, ja joutuipa itsekin lopulta vankilareissulle. Sota-ajalle ja sen jälkeen puolestaan sijoittuvat toisten nuorten, Leenan, Toivon ja Kostin elämäntarinat, jotka lopulta sivuavat myös Salmen elämäntarinaa. Romaanissa nuorten kohtaloihin vaikuttavat niin suojeluskunnat, salainen poliisi kuin poliittiset nuorisojärjestöt ja puolueetkin. Koskettava romaani valottaa työväestön elämää ja on sellaisena paikkansa ansainnut. Kirjailija jatkaa tässä omakustanneteostensa sarjaa, jossa aiemmin ovat ilmestyneet Kalliit valheet, Kulissit ja Jäärä. Omakustanneteosten yksi ongelma valitettavasti ilmenee Punaisessa enkelissäkin; oikoluku on jäänyt tekemättä ja kirjan jaksotus hiukan puolitiehen. Mutta tutustumisen arvoinen teos kaiken kaikkiaan.


Elsi Komu
Ihmisiä ja enkeleitä
Omakustanne 2010, 125 s. 

Toinen ”enkelikirja” on joensuulaisen kirjailijan Elsi Komun uusi novellikokoelma Ihmisiä ja enkeleitä. Elsi Komu on pitkän linjan kirjoittaja, jolta on takavuosina ilmestynyt muun muassa radiokuunnelmia ja näytelmiä, ja 2000-luvulla kolme novellikokoelmaa. Uutukainen, Ihmisiä ja enkeleitä, on suoraan sanoen korkeatasoinen ja tyylikäs teos, aina taittaja Jukka Antikaisen tekemää ulkoasua myöten. Leena Jarvan maalaus ”Siipi” nousee vaikuttavana mustapohjaisesta kannesta.

Teos koostuu kahdeksasta novellista, joissa tapaamme ihmisiä arkielämässään, jotenkin pysähtyneinä tärkeiden ajatusten ja hetkien äärelle, joista elämää olisi jatkettava johonkin suuntaan. Hautausmaasta tulee paitsi konkreettinen paikka, myös symbolinen ympäristö, siellä siirrytään ajasta ajan yläpuolelle, hetkittäin kuin herkkävireisessä fantasiakertomuksessa. Novellien aikajänne on pitkä kuin ihmiselämä, kertojina niin vanhoja ihmisiä kuin kuusivuotiaan äidittömäksi jääneen Tatu-pojan kaltaisia lapsiakin. Itse asiassa lasten kautta enkelit tulevat kuin luonnolliseksi osaksi elämää.

Elsi Komun novellit ovat eläviä ja niissä yhdistyvät persoonallinen huumori ja vakavat elämäntilanteet. Kypsiä tekstejä, sanoisin. Otetaanpa tähän lopuksi enkelien tuumailua kohtalostaan:
”Siis on etuoikeus olla enkeli. Ei ole pelkoa tulevaisuudesta, ei suututa. Mutta oli ihmisenä kiinnostavampaa olla. – Mutta Elsi Komun enkeleille nousevat lopulta tunteet pintaan ja posket punehtuvat. Kuin meillä ihmisillä.


Biisi: Sakari Kuosmanen: Pudonnut enkeli (s. J. Karjalainen) 

Kari Tahvanainen, Iskelmä Rex 9.5.2011