Sattuipa käsiin vanha kolumni, jonka kirjoitin Karjalan Heiliin 4.6.2006.
Nyt kuuden vuoden jälkeen voi todeta, että asiat ovat jo hiukan toisin.
Joensuun Popmuusikoilla on Kerubi Karjalantalolla ja toimitilat yhdessä monen monen kulttuuritoimijan kanssa vyöhyketalossa Rantakadulla.
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on mukana Tuupovaaran Taidetalon kirjailijaresidenssin perustamisessa ja ylläpidossa.
Ukrilla on toimitilat Arttelissa, vanhassa taidetalossa.
Asioita ovat vieneet eteenpäin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki.
Vuoden 2006 aikoihin Kerubin kohtalo näytti ratkeamattomalta nyhjäämiseltä kaupungin kanssa. Kirjailijoiden työtila-aloitteille lähinnä hymähdeltiin taidetoimikuntaa myöten.
***
”Tule talkoisiin
keväällä. Rakennetaan Joensuuhun elävän nuorisokulttuurin pesäpaikka, ellei
peräti sudenpesä.”
”Kaupungin taholta alkoi ilmetä yhä tiukempaa vastarintaa koko
nuorisotaloasiaa kohtaan. Tietenkin tämä johtui siitä, että koko ongelmaa ei
todellisuudessa haluttu ratkaista. Olihan asiaa vatvottu kaupungin elimissä n.
5 vuotta ilman mitään näkyvää tulosta.”
Näin Joensuun elävän musiikin
yhdistys Jelmun Pakanan huuto –lehdessä 1980-luvun alussa tilakysymyksistä.
Tila-asiat ovat taas pöydällä kun
Joensuun Popmuusikot tarjoutui ostamaan kulttuurikäyttöön Kortteli 31:n puurakennukset
Ahjoineen sekä Pakkahuoneen matkustajasatamasta. Kaupungin päättäjät elävät
etsikkoaikaa.
Luovan toiminnan edellytykset Joensuussa
eivät kai koskaan ole olleet oikein kohdallaan. 1979 tilakysymykset
kulminoituivat tuohon Kalevankadun nuorisotalon valtaukseen. Siitä tulikin yksi
kahdeksasta nuorisotalosta - jotka nyt lähes kaikki on lopetettu. Jelmu kehitteli
innolla poikkitaiteellista toimintaa aina nukketeatteria myöten.
1990-luvun alussa räjähti jälleen,
kun tiloja kulttuurille ei alkanut järjestyä. Kulttuuribunkkeriliike valtasi
vanhan funkkistalon Suvantosillan alta taiteen monitoimitilaksi. Hanke
hautautui sittemmin kaupungintalon sokkeloihin. Idea sentään tavallaan säilyi
kun Popparit ostivat 1998 esiintymisareenaksi rockklubi Kerubin. Kerubista onkin
tullut legenda, joka odottaa edelleen uutta toimitilaa.
Eri taiteenalojen vaatimattomat
työtilat ovat olleet murusina kaupungilla. Yhteistä kunnon tilakokonaisuutta ei
ole syntynyt. Suurin saavutus on ollut poikkitaiteellinen Ahjo. Ahjolaisista Ukri
50 vee ja Joensuun Taiteilijaseura 60 vee ovat jo todellisia taiteen konkareita.
Taidekeskus Ahjo on tärkeä esiintymisfoorumi
Ukrillekin. Me ukrilaiset toivoisimme kyllä lisäksi, että juhlavuotemme
kunniaksi saisimme työhuoneita kirjailijoille ja muille sanataiteen tekijöille.
Ukrissa muistellaan kuinka Matti
Kettunen kirjoitti esikoisteoksensa vaatekomerossa. Karua arkea on että
kirjailijoilla on usein vain kirjoituspiste kotonaan. Mitä jos
kaupunginjohtajakin kokeeksi tekisi työtään kotinsa vaatehuoneessa?
Popparit ovat päässeet taiteenalallaan
vaikeuksien kautta voittoon. Olin Popparien hallituksessa kun Ilosaarirock 1991
siirrettiin Ilosaaresta Laulurinteelle ja tappelimme suuren velkataakan alla.
Niiden aikojen ansiota on, että tänään meillä kaikilla olisi mahdollisuus saada
tilaa kulttuurille.
Kulttuuribunkkerin henki elää
tässä Popparien hankkeessa. Toivottavasti päättäjillä riittää tahtoa. Samalla
olisi mahdollisuus pelastaa puutaloperintöä kulttuurikäyttöön, tehdä
vuosikymmenten kulttuuriteko.
”Taidemuseolta ja Kerubista alkava kulttuurin virta vie jalkoja Taitokorttelin
halki kohti matkustajasatamaa jossa Ahjo loistaa kutsuvana. Puutalot huokailevat
helpotuksesta. Kirjailija katselee työhuoneensa ikkunasta ja päättää kirjoittaa
Vatasen potsin uusista seikkailuista.”
Kari Tahvanainen
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin puheenjohtaja
kirjailija
