Pentti Kemppainen
Radio kuuluu kaikille
Kaupallisen radion historia Suomessa
416 s., Into, 2015
”On marraskuun toinen päivä 1984. Seppo Sisättöä MTV:ssään närästää. Sakari Kiurua YLE:ssä vaivaa ummetus. Kaarle Nordenstreng Tampereen tiedotusopin laitoksella tuntee huimausta. Osmo A. Wiio Helsingissä kaatoi aamulla hermostuksissaan kahvin tietokoneensa näppäimistölle. Martti Sinerma Paikallisradioliitossa haroo hiuksiaan: hilsettä. Ja Väinö J. Nurmimaa Sanoma Oy:ssä pyytää sihteeriään tuomaan kuumemittarin. – Tänään he kaikki voivat nii-in huonosti. He ovat saaneet VIHIÄ, että Helsingin Porkkalankadulla, matalassa vaaleansinisessä varastorakennuksessa, kadunpuoleisessa huoneessa, pestään jo lattiaa. Pestään lattiaa, läträtään maalia seiniin ja nostellaan huonekaluja. Jos kaikki olisikin siinä… Mutta he sanovat sitä RADIO CITYKSI.”
Tuleva kansanedustaja ja ministeri, presidenttiehdokas Pekka Haavisto Suomi-lehdessä marraskuussa 1984
Tämä lainaus ja lukematon määrä muita mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy upouudesta kaupallisen radion historiasta. Kirjana kämmenellä on tänään Pentti Kemppaisen teos Radio kuuluu kaikille. Kaupallisen radion historia Suomessa.
Voisi sanoa lyhyesti, että kaikki alkoi radioamatöörien rakentelusta ja sittemmin merirosvoradioista, päätyen monen kädenväännön jälkeen laajaan ja monipuoliseen kaupallisten radioasemien verkostoon, josta löytyy niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin ulottuvuuksia. Tänään maassamme toimii noin viisikymmentä kaupallista radiokanavaa.
Maailman ensimmäinen kaupallisen radion lähetys oli 2. marraskuuta 1920 Yhdysvalloissa. Suomen osalta historiikki alkaa vuodesta 1923, jolloin perustettiin paikallisia radioyhdistyksiä, muun muassa Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistys Helsingissä. Radioamatöörit olivat innolla mukana toiminnassa. 1926 perustettu Suomen Yleisradio tuli kuitenkin pian monopoliksi radioaalloilla. Euroopasta silti kantautui jo 1930-luvulla kaupallisen radion ääni keskiaalloilla: Radio Luxembourg ja Radio Normandie.
Kaupallinen sähköinen joukkoviestintä on Kemppaisen mukaan kehittynyt ratkaisevimmin 1960- ja 1980-luvuilla. Sodan jälkeistä aikaa leimasi uuden kaupallisen nuorisokulttuurin synty ja rokkenrollin tulo. Merirosvoradiot kuten Radio Nord lähettivät kansainvälisiltä vesiltä ohjelmaa Pohjolaankin. Olipa vuonna 1961 toiminnassa suomalainenkin merirosvoradio, Radio Polar. Vuonna 1957 syntyi Mainostelevisio, MTV, joka haaveili ennen pitkää myös kaupallisesta radiotoiminnasta.
Kädenvääntö eduskunnan ja hallituksen kanssa oli pioneerikaudella kovaa ennen kuin 1983 perustettiin Suomen Paikallisradioliitto ja 1985 valtioneuvosto myönsi 22 radiolle ensimmäiset kokeiluluvat. Radio Lakeus Nivalassa oli maamme ensimmäinen kaupallinen radioasema; eetteriin se tuli lauantaina 27.4.1985. Sittemmin radioita on syntynyt ja kuollut, toiminta on ketjuuntunut ja on tullut brändejä. Kenttä on monipuolistunut myös aatteellisten radioiden kuten Radio Dein suuntaan, ja myös paikallisuus on pysynyt mukana radiotoiminnassa.
Elämä kaupallisessa radiossa on ollut melkein kolme vuosikymmentä yhtä viisivuotisodotusta - kunnes vuonna 2012 kuului monta helpotuksen huokausta: toimilupakausi pidentyi kahdeksaan vuoteen ja toimilupaehtoja nykyaikaistettiin. Tänä vuonna kaupallinen radiotoiminta Suomessa täyttä 30 vuotta. Vuoden alussa lainsäädännössä on astunut voimaan myös tietoyhteiskuntakaari, johon on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset.
Kaupallinen radio elää tai kuolee mainostuloillaan. Erityisesti 1990-luvun lamakausi koetteli radioalaa, kunnes 2000-luvulla liikevaihto on noussut tuplaten. 2014 maassamme oli 12 valtakunnallista ja osavaltakunnallista asemaa sekä yli 60 alueellista ja paikallista radioverkkoa, joista suurin osa kuuluu radioketjuihin. Kaupallisen radiotoiminnan työllistävä vaikutus on noin 500 henkilötyövuotta.
Pentti Kemppaisen mukaan radiosta on tullut moderni leirinuotio. Kemppainen itse aloitti jo 1960-luvulla Nuorten radiossa ja oli sittemmin muun muassa Radiomafian ohjelmapäällikkönä. Myöhemmin hän on väitellyt tohtoriksi radioiden kehityksestä ja kirjoittanut kirjoja radiosta. Radio kuuluu kaikille –teos on neljäsatasivuinen järkäle, havainnollinen, värikäs, selkeä ja mielenkiintoinen lähdeteos. Lukemiskokemus oli sikälikin jännä, että kirjan sivuilta ja kuvituksesta tuli mieleen monta unohtumatonta hetkeä lapsuudesta ja nuoruudesta. Uskon että niin käy jokaiselle tämän kirjan lukeneelle suomalaiselle. Radio on osa elämäämme. Kirjana kämmenellä oli tänään Kaupallisen radion historia Suomessa.
Biisi: Bill Haley & Big Comets: (We´re Gonna) Rock Around The Clock. (s. Bill Haley)
Kari Tahvanainen, Iskelmä Rex 23.3.2015
