Mitä jos ei enää puhuttaisi maahanmuuttajista eikä pakolaisista vaan saapujista

Särkyneitä toiveita ja toivoa - nuoruuden kuvaus 1970-luvulta Pohjois-Karjalasta

Unto Martikainen
Särkyneiden toiveiden kuja 
Hai, 2013, 217 s. 


Särkyneiden toiveiden kuja -romaani kertoo pohjoiskarjalaisesta nuorestamiehestä Akesta. Kyseessä on selviytymistarina. Ake nimittäin joutuu lukion käytyään psykiatriseen hoitoon maanisen käyttäytymisensä takia kahdeksaksi kuukaudeksi. Kirjassa kuvataankin tätä aikaa Paiholan sairaalassa Kontiolahdessa ja Aken taivalta siitä eteenpäin. Tapahtuma-aika lienee joskus seitsemänkymmentäluvulla.   
     Tämä ei ole helppo kirja, eikä tämä ole hauska kirja. Mutta tämä on tarina, jossa edetään varjojen kautta kohti valoisampaa elämää. Kirja antaa paljon ajattelun aihetta siitä, missä kulkee terveyden ja sairauden raja, ja miten oma elämänhistoria vaikuttaa jaksamiseen ja selviämiseen. Kaikki on rajalista mutta toivo on mahtava voimavara. 
     Tarinan edetessä Ake muistelee lapsuuttaan ja omaa perhettään sekä sukuaan. Sieltä löytyykin monia värikkäitä ihmistyyppejä, sekä valon että varjon puolelta. Monella on ollut vaikeita elämänkohtaloita sekä vaikeuksia oman itsensä kanssa. Vanhatalon Ukko-Herkko, Aken ukki isän puolelta esimerkiksi on varsin erikoinen ja hankala ihminen. Samaten tärkeäksi nousee Anastasia-mummi äidin puolelta, mummi joka on ollut pienen Aken tuki ja turva. 
     Viina, naiset ja levoton mieli vievät myös romaanin kertojaminä  Akea moneen suuntaan. Romaanin loppupuolella kyllä valoakin sitten alkaa näkyä hämärällä särkyneiden toiveiden kujalla. Ahkera ja lahjakas nuorimies löytää elämäntiensä. 
     Särkyneiden toiveiden kuja on Joensuulaiskirjailija Unto Martikaisen ensimmäinen romaani. Martikainen tunnetaan näytelmä- ja tietokirjailijana, jonka kynästä on lähtöisin monia paikallishistoriaan liittyviä teoksia ja näytelmiä. 

Joensuun Parafest 2015. Kirjailija Unto Martikainen odottamassa esiintymisvuoroa. 

Unto Martikainen oli kirjailijavieraana Joensuun Parafestissa 14.8.2015. Haastattelijana kirjailija Kari Tahvanainen 

Teksti ja kuva: Kari Tahvanainen

PS. Unto Martikaisen haastattelusta myös Iskelmä Rexin Jokisappi-kirjallisuusohjelmassa maanantaina 7.9. kello 17.30 

Järvenlaskijan muistomerkki

Lauri, Lauri, minkä menit tekemään. - Vuonna 1743 laskettiin Enossa Alimmaisen Sarvinkijärven pintaa niin, että koko järvi kuivui. Lasku oli ensimmäinen tunnettu järvenlasku Suomessa. Laskun aiheuttaneen hiekkaharjun kaivajiksi on nimetty Lauri Nuutinen ja koverolainen siltavouti Erik Suutari - sanoo Wikipedia.

Sarvingin nuorisoseuran talon pihassa oleva muistomerkki on vuodelta 1976 - Lauri Nuutisen suurtyölle.

Mönnin taistelusta 207 vuotta

Mönnin vaaroilla on mielenkiintoinen muistomerkki. Sissipäällikkö Olli Tiainen joukkoineen ajoi venäläiset pakosalle Karjalasta 31.7.1808 - tänään 207 vuotta sitten. Muistomerkki on pystytetty 1928. Löytyy helposti Mönnintien varresta korkeimmalta kohdalta. Joukkoja johti eversti Sandels, josta tuli sittemmin sotamarsalkka. 

We Have a Dream

Yhteiskunnan eheys ei tarkoita samankaltaistamista, vaan toinen toisensa ymmärtämistä ja kunnioittamista. Jos niin menettelee, on oikeutettu odottamaan vastavuoroisuutta. 
- Presidentti Niinistö

Ilosaarirock ja rokkiviikko Joensuussa

Sen siitä saa kun on mukana kehittämässä jotain tapahtumaa. Ilosaarirock

Popkadun diabolokisat

Popkadulla kuultiin myös klassista musiikkia. 

Kuvat c Kari Tahvanainen

Hyvää suven ja runon päivää

Joensuun Ilosaaressa juhlistettiin päivää runon ja musiikin voimin. -Mukana runoilemassa.
  Kuva: Kari Tahvanainen 

Kuinka monta lehteä
koivulla on 
kun se pukeutuu
parhaimpiinsa

Tyttö taittoi keväällä
oksan, laittoi
pöydälle kristallivaasiin

Laski päiviä
laski lehtiä
syksyllä laski tähtiä

Käki kukkui
lehtien lomasta 

                 Kari Tahvanainen

Hyvää Eino Leinon päivää