Ensimmäinen Outokummun Outopia-tapahtuma on loppusuoralla. Kyykerin kylätalolla voi käydä vielä heinäkuussa tutustumassa taidenäyttelyyn ja kirjoittelemassa utopioitaan utopiaseinälle.
Meillä järjestäjien puolella on syytä hymyyn, toivottavasti osallistujillakin. Pitkään ideoitu ja suunniteltu kokonaisuus tuntui syyspimeässä utopialta, mutta palavereissa se alkoi hahmottua. Ammattiopiston outokumpulaiset nuoret loivat sille keväänkorvalla värikkään ilmeen. Outopia-lippu nostettiin kylätalon salkoon 10.6. ja banderolli ripustettiin rautatiesiltaan. Utopiasta oli tullut totta.
Kirjallisuuden osalta vastasimme Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrissa tarinakisasta ja omakustanneillasta. U-topos -kisaan tuli 59 työtä lapsilta, nuorilta ja aikuisilta. Tuomariston puheenjohtajana oli jännittävää availla erityisesti kouluilta tulleita pulleita kirjekuoria. Tarinat oli kirjoitettu usein ruutupaperille lyijykynällä, innokas kädenjälki näkyi konkreettisesti.
Koskettavia olivat muidenkin utopiat. Tarinoissa toistuivat unet, lemmikit, karkit, yhdessäolo, yhteisyys ja arkielämä. Satuaiheissa oli monesti hyvä haltia, joka toteuttaa toivomuksia. Narnia, satulinnat ja toiset maailmat saivat kilpailussamme uusia tulkintoja. Tirkistelijän tarina taas kuvasi syrjäytyneen unelmia verhon raosta katsottuna. ”Elämä on kuin satu, tarina jota kohtalo kirjoittaa.” Pistin talteen tällaisen viisauden kirjoitusten joukosta.
Omakustanneillassa 10.6. esittelin kirjan tekemisen perusasioita. Hyvin tehty omakustanne on kirjoittajalle monesti parempi vaihtoehto kuin ammattitaidottomasti kustannettu teos. Kansien väliin laitettu paperinippu ei vielä ole kirja, vaan sitä pitää hioa kuin timanttia. KopiJyvän tuotepäällikkö Juhani Saarinen, vanha konkari Gummerukselta, kertoi kuinka kirja saadaan parhaiten painatettua. Illassa viisi omakustantajaa esitteli uusia teoksiaan. Aloitimme Ukrin omakustannematineat 12 vuotta sitten. On mielenkiintoista huomata, että kohtuullinen määrä omakustantajia tulee joka vuosi kertomaan kirjoistaan. – Outokummun sirkuksen nuorille vielä kiitos hauskasta ideasta; illan esitys liittyi kirjaan ja lukemiseen.
Lauantai 18.6. koitti sateisena, mutta ilmojen haltija kunnioitti tapahtumaamme ja Kyykerin vanhan koulun pihalla oli vilskettä koko päivän. Klovnien taidokkaat temput vetivät nuorimpia puoleensa, utopian maailmaan, mutta niin teki myös karttakepinheittokisa ja tarinakatselmuskin. Oudointa outokumpulaista etsittiin positiivisessa hengessä. Ja kirpputori löytöineen on täyttä utopiaa tällaisessa tapahtumassa.
Outopia 2011 osoitti, että yhteistyössä on voimaa, järjestöt toimivat ja Outokumpu on kulttuurikaupunki. Olen mukana tekemässä myös jo vakiintunutta Joensuun kirjallisuustapahtumaa, ja samaa tekemisen kepeyttä ja osaamista olin hahmottavinani meidänkin työryhmässämme. Toiminnan salaisuus tällaisen tapahtuman aikaansaamisessa kaiketi lähtee aidosta tekemisen halusta ja kyvystä, ja hyvästä verkostoitumisesta. Outopiapäivistä tulee tätä menoa vakiintunut lisä maakunnan tapahtumien joukkoon.
Kari Tahvanainen
kirjailija, Ukrin varapuheenjohtaja
Kolumni, Outokummun Seutu 28.7.2011
