Joensuussa on ollut erilaisia rokki- ja poppibändejä aina
kuusikymmenluvun alusta saakka. Tämä kulttuuri on poikinut kaupunkiin
vuosikymmenten varrella uskomattoman määrän uutta toimintaa ja elämää. On
syntynyt yhdistyksiä, tapahtumia, koulutusta, ammattilaisia. Ja aikamoinen
määrä kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötähän siinä kaikessa on taustalla.
Joensuussa ilmestyi huhtikuussa uusi historiateos tästä
Joensuu-ilmiöstä. Kirjana kämmenellä on tänään Hannu Heavy Tikkasen teos
Ilovaarirock. Beatles-sukupolvi populaarimusiikin pyörteissä. Sen on
kustantanut Grand Old Rockers of Joensuu –yhdistys.
Teos on kookas runsaalla mustavalkoisella kuvituksella varustettu
tietokirja. Siihen on koottu Ilovaarirockin historia vuodesta 1996 aina tämän
20-vuotisjuhlavuoden 2015 Ilovaarirockin suunnitteluun saakka. Mutta
kartoitetaan teoksessa myös joensuulaisen rokkikulttuurin juuria tuonne
1960-luvun alkuvuosille.
”Rock on rajaton, iätön ja ajaton riemu!”, toteaa Heavy Tikkanen
teoksensa aluksi ja lopuksi, ja jatkaa: ”Joensuu on ollut yksi aktiivisimmista
paikkakunnista Suomen rock-elämässä. Huolimatta sijainnistaan susirajalla ja
kaukana kulttuurin pääkallonpaikasta Helsingistä Joensuu on kulkenut
ennakkoluulottomasti rokkareiden kärkikastissa vuosikymmenestä toiseen. Ilmiön
perustana lienee karjalaisen kansan ikivanha lauluperinne. Joensuusta on
noussut useita valtakunnallista suosiota saavuttaneita bändejä, ja Joensuun
Ilosaarirock on tänä päivänä yksi Suomen johtavimpia rockfestivaaleja.” Tähän
perinteeseen Ilovaarirokkikin kuuluu.
Ilovaarirockin toteuttajasukupolven musiikilliset alkusoinnut
viritettiin aivan 1960-luvun alussa. Kaupungin ensimmäinen kitarabändi oli 1961
perustettu The Fellows. Tapahtumapaikkana oli usein Ilosaari jo alkuajoista lähtien.
Ilmankos siellä sitten aloittikin 1972 Ilosaarirock ja 1995 Ilovaarirock.
Ilosaari lienee nykyisin Suomen tunnetuin saari.
Historiikissa edetään vuosi vuodelta esitellen kaikki bändit ja
kunkin kesän ajankuvaa. Sikäli teos on korvaamaton historian dokumentoija.
Kuvituksen lisäksi teoksesta löytyvät kaikkien vuosien julisteet,
Ilovaarirockin ilme. Heti kesästä 1996 lähtien festivaali oli muutamassa
tunnissa loppuunmyyty jo heti kun liput tulivat myyntiin. 2007 uutisoitiin,
että festivaalialue ei enää riitä kaikille halukkaille. Tätä hurmaa jatkuikin
sitten vuoteen 2011, jolloin lippuja jäi myös myymättä. Ilovaarirock oli
vakiinnuttanut asemansa eräänlaisena keski-ikäisten sukupolvien
luokkakokouksena. Mutta on festari myös elänyt ajan myötä. 2013 tehtiin
Ilovaarirockiin nuorennusleikkaus ottamalla 80-luvun bändejä kehiin.
Englannista tuli Slade ja Suomesta Pelle Miljoona. Kansainväliset esiintyjät
ovatkin olleet Ilovaarirockin ohjelmiston erottamaton osa kautta vuosien. Tulevana
kesänä lavalle astuu jälleen yksi maailmantähti joka aloitti uransa jo
1970-luvulla, Suzi Quatro.
Ilovaarirockin tarinat antavat silti yhä odottaa
muistiinmerkitsijäänsä. Heavy Tikkasen Ilovaarirock-historiikki on dokumentaarisena
muistiinmerkintänä luonut vankan rungon, johon olisi hyvä paikallistaa
lukemattomia tarinoita tästä elähdyttävästä kulttuurista.
Tekisi mieli sanoa, että nyt on kasassa Joensuun rokkitrilogia. Vuonna
2001 ilmestyi Rysky Riiheläisen toimittama Rokin kolme vuosikymmentä – Ilosaarirockin
30-vuotisjuhlakirja. Ja vuonna 2011 tuli Olli Sorjosen toimittama Ilosaarirock
40 vuotta tarinoita –juhlakirja. Yhteistä näillä kolmella teoksella on se, että
ne myös valottavat historiaa kukin omasta näkökulmastaan. Kaksi ensimmäistä
teosta ovat myös aika tarinallisia, kokemuksellisia.
Kaikkien näiden tapahtumien taustalla on voimakas talkootyön ja
osaamisen perinne. On intoa, osaamista, ideoimista, luottamista, onnistumista,
oppimista, ammattimaista otetta elävässä hengessä. Talkootyön näkökulmasta olen
itse tutkinut Ilosaarirockia yhteiskuntapolitiikan gradussani ja
väitöskirjahankkeessani. Kyllä täytyy sanoa, että henkisen ilosaarirockin pohja
on edelleen vankka ja uusiutuva, Ilovaarirokkia myöten. Tekemisestä ja mukana
olemisesta on tullut jo hyvin ylisukupolvista
- vaarit tekevät vaarirokkia ja lapsenlapset joen toisella puolen
Laulurinteellä saarirokkia, vai miten se menikään.
Niin Heavy Tikkasen Ilovaarirockin 20-vuotisjuhlakirja kuin
trilogian aiemmatkin osat ovat hyvää kirjallisuutta kaikille, joita kiinnostaa
lukea lisää siitä, mitä ihmettä Joensuussa tapahtuu ihan oikeasti. Sopii myös
festivaalien vastustajille.
Hannu Heavy Tikkanen: Ilovaarirock. Beatles-sukupolvi populaarimusiikin pyörteissä
144 s. Grand Old Rockers of Joensuu, 2015
Biisi:
Medium: Viisitoistavuotiaita kumpikin. (säv. ja san. Pertti
Nissinen)
”Se oli silloin joskus kuuskytluvulla, kun eka tyttöystäväni
tapasin…”
- Joensuulainen Medium on
esiintynyt Ilovaarirockissa kesällä 1996 ja 2000.
