Kuinka monta kertaa sinä olet kulkenut jo sillan ylitse? Omalla kohdallani veikkaisin noin sataa kertaa. Joka viikko siitä tulee kuljettua suuntaan jos toiseen. Onhan se niin kätevä reitti vaikkapa lenkillä tai matkalla Kuhasalon luontopolulle tai kohti Hammaslahtea.
Kuvat: Kari Tahvanainen
Ylisoutajan sillasta on tullut eräänlainen edustava portti Pyhäselältä ja Saimaalta kaupunkiin vesitse saapuville. Silta loistaa yössä ledvalaistuksessa ja valoisan aikaan sen ruskea puukaari ojentuu Pielisjoen yli. Siltahan on rakennettu puusta, teräksestä ja asfaltista. Kyseessä on teräksinen palkkisilta, joka koostuu avattavasta siltaosuudesta ja kiinteistä tulojänteistä. Avattava siltaosuus on tyypiltään kääntösilta. Pituutta sillalla on 134 metriä ja käyttöleveyttä viisi metriä. Sillan kaiteet ovat puuta, taivutettuja pystysäleitä. Kannen päällysteenä on vaaleaa päällystettä, joka on asfaltista ja laastista tehty yhdistelmäpäällyste. Ei pitäisi livittää. Siltaa valaistaan arkkitehtonisena kokonaisuutena käyttäen led-valaisimia, jotka on sijoitettu sillan käsijohteeseen ja sillan reunapalkkeihin.
Kevyen liikenteen tarpeisiin tehty silta tehtiin suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta ja sillan nimi valittiin kaupunkilaisten ehdotuksista. Nimen taustalla on vanhan Penttilän saha-alueen ja keskustan välillä toiminut ylisoutaja, joka kuljetti työntekijöitä ja kaupunkilaisia yli Pielisjoen soutuveneellä.
Sillan rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 2012 ja silta siis valmistui 16. kesäkuuta viime vuonna. Pääurakoitsijana on ollut Kesälahden Maansiirto Oy.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on palkinnut Ylisoutajan sillan Vuoden silta-palkinnolla. Tuomaristo kuvaili perusteluissaan sillan olevan toimiva kokonaisuus, joka päivittää perinteisen siltatyypin hienosti nykyaikaan.
Avajaispäivää 16.6. vietettiin karnevaalitunnelmissa. Ylisoutaja saapui veneellä, runoilija Anna-Liisa Alanko esitti oodin Ylisoutajan sillalle, tarjolla oli värikäs kierros Penttilänrannan taideteoksille ja lopuksi tilaisuus Rantaestradilla Anssi Kasitonnin Suomen tuntemattomin runoilija –patsaan luona. Runoa, tanssia, musiikkia, muisteluita, marttakahviota pitkälle iltaan saakka, jolloin Arto ja Mika Tarkkonen soittivat sillalla vielä Siltatansseissa.
Tuleeko tällaisesta juhlapäivästä perinne? Juurtuuko sillan ja Penttilänrannan seudulle uutta tapahtumaperinnettä – synttäripäiväksi tai vaikka jokaiselle kesäiselle viikolle tai kuulle? Se on nyt kiinni kaupunkilaisista itsestään.
Kulttuuri- ja taidejärjestöjen piirissä on jo keskusteltu synttäripäivän järjestämisestä. Sisällöstä ei tässä vaiheessa ole vielä kerrottavaa, mutta kaikki ovat tervetulleita tekemään Ylisoutajan sillan ja Penttilänrannan uutta perinnettä, mukavia tapahtumia ja kohtaamisia kulttuuriympäristössä. Ehdotuksia voi tehdä ja lisätietoja kysellä esimerkiksi Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin ihmisiltä. www.ukri.net
Ylisoutajan sillan ensimmäiset synttärit ovat siis tiistaina 16. kesäkuuta. Ja kesää jatkuu koko kesän.
Paljasjalkainen penttiläläinen runoilija Asko Järvinen kirjoittaa avajaisrunossaan muun muassa näin:
Tuntemattoman runoilijan hahmo löysi
ajan yli, soutajan virran. Ajattelun amfin kulkuneuvon
kulkea Pielisjoen illan
välkkyvän
kevyen
liikenteen sillan.
Runoilija Anna-Liisa Alanko sillan länsipuolelta puolestaan ylisti siltaa Oodissaan ylisoutajan sillalle.
Oi, sinä kaivattu, odotettu, Ylisoutajan silta!
Olet vihdoinkin valmis kuljettamaan meitä
kaupungin kävelijöitä, pyöräilijöitä yli joen,
latvavesiltä halki kaupungin Pyhäselkään
tyynenä virtaavan pyhän Pielisjoen.
Kaupunkimme kaunistus sinä olet,
Wivi Lönnin koulun läheisyydessä.
Tuntemattoman runoilijan patsaalle
sinä kuljetat meidät, näytät kaupungin
kahdet kasvot, uudet ja vanhat.
…
Rakenteesi ovat kevyet kuin unelma.
Rakastuneet katselevat kuuta
kaiteitasi hellästi hyväillen.
Sinun pintaasi eivät rekat ruhjo
eikä pakokaasut leviä kasvoillesi.
…
Kari Tahvanainen, Iskelmä Rex, 18.5.2015
