Mannerheim-ristin ritarien muistoksi

 

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari, Tuomas Gerdt, on laskettu haudan lepoon. Hänen ja muiden muistoksi ja kunniaksi tämä kuva. 

Mannerheim-ristin ritarien muistomerkki Kontiolahdessa. - Kuva: Kari Tahvanainen

PK Numis toimii - raha kiehtoo

 

Uusi teos  on ilmestynyt. Kirjaa on saatavilla Pohjois-Karjalan Numismaatikoilta. Myöhemmin myös Suomalaisesta Kirjakaupasta. 

Raskaita asioita, painavia lauseita, rakkautta romaanissa

Kirja-arvio 

Heidi Köngäs

Sandra. Romaani 

Otava, 2017, 285 s. 

Raskaita asioita, painavia lauseita, rakkautta 

Sandra on historiallinen romaani viime vuosisadan alun Suomesta. Sandra ja Janne rakastuvat ja alkavat rakentaa yhteistä elämää köyhissä olosuhteissa talollisten armoilla. Pian heistä tulee torppareita ja perheeseen syntyy lapsia. 

Mutta sitten tulee suuri tsunami, joka pyyhkäisee kaikki toiveet ja haaveet tieltään veriseksi kaaokseksi. Vilppulan seudulla Pirkanmaalla oli yksi sodan rintamista. Kansalaissota, vapaussota, sisällissota. Ja vieläkin kauheammat vuodet sodan jälkiselvittelyissä. On imettävä tunteensa ikeniin, pakkorakosessa, jossa Sanda on. Näin rakennettiin Suomea. 

Romaanissa on Sandran ja Jannen lisäksi äänessä tämän käly Lyyti, ja nykypäivän äänenä Sandran lapsenlapsi Klaara, joka alkaa kaivella arkistoja ja ullakoita selvittääkseen, mitä todella tapahtui. ”Kaikki täällä tietää, että se pitää paikkansa, mutta kukaan ei tiedä onko se totta.” 

Raskas inhimillinen tarina on koskettava, se on totta tunteillaan ja ihmiskohtaloillaan. Kyyneleet tulevat lukijan silmiin kirjaa lukiessa. Raskaita asioita, painavia lauseita, rakkautta. Heidi Köngäs kirjoittaa voimakkaalla kielellä, jota on sinällään kiehtovaa lukea. 

Sandra ilmestyi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. 

Kari Tahvanainen

10.11.2020 

Evakkotie - teemalehti itärajalta

Arvio

Sanomalehti Karjalainen

Evakkotie

Historialehti, 6.11.2020

Tänään ilmestyi sanomalehti Karjalaisen Historialehti evakkoudesta, Evakkotie. 

Vallan mielenkiintoinen ja monipuolinen lehti. Itärajan muistoja on nostettu hyvin esille haastattelujen ja dokumenttien kautta. Ulla Korkatsun juttu ja omakohtainen kolumni toisen sukupolven (ortodoksi)evakoista on myös koskettava dokumentti historian painolastista nykypäivässä. 

Lehden kuvituksessa on käytetty paljon SA-kuvan erittäin monipuolista avointa kuva-arkistoa. Sitä voisi käyttää historian valottamisessa enemmänkin. 

Merkittävä teemalehti evakoista, historiasta ja nykypäivästä. Kunpa tällainen olisi ilmestynyt jo Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. 

Kari Tahvanainen

6.11.2020

Elämäni kätilönä

Kolumni

 

Elämäni kätilönä

Hienoltahan se tuntuu, kun lapsi putkahtaa maailmaan. Pitkään sitä on raskauden kuluessa tutkiskeltu ja käännelty. Kunnes lopulta tulee laskettu aika. Ja jälkeenpäin katselen niitä syntymää muistellen, aina kun vastaan sattuvat tulemaan. 

En ole pitänyt listaa siitä, miten monta kirjaa on avullani tullut maailmaan. Kyllä niitä on kymmeniä. Ja jos siihen lisätään arvostelupalvelussa arvioidut yksittäiset tekstit, muutamankin sadan raja varmasti on mennyt jossain vaiheessa rikki. Kirjat syntyvät teksteistä. 

Arvioitavat tekstit tulevat useimmiten arvostelupalvelujen kautta. Muun muassa Suomen Maakuntakirjailijoilla on ollut oma arvostelupalvelu jo 1970-luvun alusta saakka. Arvostelupalvelut toimivat tavallisesti kirjailijayhdistysten ja Nuoren Voiman Liiton kaltaisten yhdistysten yhteydessä. Useimmat kirjoittajat ja kirjailijat lienevät jossain vaiheessa olleet yhteydessä niihin. 

Teksti on tekijälleen arvokas ja ainutlaatuinen luovan työn tulos. Tekstille tullaan myös sokeaksi kun sitä aikansa viilataan ja höylätään. Tarvitaan ulkopuolista lukijaa kommentoimaan sitä, miltä teksti näyttää ulkopuoliselle ja miten sitä voitaisiin hioa valmiimmaksi. 

Julkaistavaan kirjaan tähtäävä arvostelupalvelutyö on vuoropuhelua kirjoittajan kanssa. Se on itse asiassa kirjavalmennusta. Tekstistä keskustellaan ja sitä kehitellään moneen otteeseen. Pisimmillään kehitysvaiheet ovat vuosien mittaisia. Saattaahan olla, että elämän kiireet tai usko omaan luovuuteen saavat jättämään tekstin pitkiksikin ajoiksi pöytälaatikkoon. Mutta se on samalla valohoitoa tekstille. 

Omakustanne on yksi tapa julkaista oma teos. Siitä on tullutkin digiajalla suosittu kanava saada tuotoksensa kansien väliin. Tällaisen kirjan taitossa ja painattamisessakin tarvitaan usein ammattilaista avuksi. Etsitään yhdessä taittajaa ja sopivaa kirjapainoa. 

Kirjan tekeminen ja luova kirjoittaminen voivat tuoda lisävuosia elämään. Tai vähintäänkin hyvää sisältöä, merkitystä vuosiin. Siitäkin arvostelijan uralla on tullut kokemuksia. Esimerkki valaiskoon asiaa. 

Syöpädiagnoosin vanhoilla päivillään saanut ahkera kirjoittaja ja yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottava henkilö rupesi kokoamaan kirjoituksistaan kirjaa avustuksellani. Pari vuotta kirjaa hiottiin ja etsittiin sille sopivaa rakennetta. Paikallinen taittaja löytyi avullani, ja kirjapaino hänen kauttaan. Julkistamistilaisuudessa Siilaisen sairaalassa Joensuussa oli paikalla ihmisiä professorista kansalaisaktivisteihin. 

Eikä siinä vielä kaikki. Aloitimme toisenkin kirjan kokoamisen saman tien. Mutta siinä tuli vastaan elämän rajallisuus. Esikoiskirjailijan kuoleman jälkeen luovutin toisen kirjan puolivalmiin käsikirjoituksen hänen läheisilleen. Muistoksi vaikean elämän eläneen ihmisen henkisestä vahvuudesta kaiken keskellä. 

Jokainen kirja on arvokas. Samoin luovat tekstit ovat arvokkaita ja merkityksellisiä, niin tekijälleen kuin lukijoille. Siksi niitä kannattaa kehitellä aina eteenpäin. Yhdessä meidän kirjakätilöiden kanssa. 

Kari Tahvanainen

kirjoittaja on kirjailija ja kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja

Karjalan Heili 28.10.2020

Bolla - unelmien taistelukentillä

Kirja-arvio

Pajtim Statovci

Bolla

Otava, 2019. 237 s.

Talviaikaan sopeutuminen tuli aloitettua lukemalla uudelleen Bolla, Finlandia-palkittu Pajtim Statovcin romaani.

Kaksi nuortamiestä rakastuu sodan runtelemassa Kosovossa, albaani Arsim ja serbi Milos. Arsimin haave on tulla kirjailijaksi, Milosin haave on tulla sydänkirurgiksi. Mutta onnen hetket ovat kuin tarua, kuin muutama onnellinen päivä. Bolla, myyttinen paha (meissä), on heidätkin erottava toisistaan. On elettävä hetkissä.

Mutta mitä tapahtuu, jos unelmat sittenkin toteutuvat? ”Luin joskus jostain, että unelmien toteutumisella on varjopuolensa, sillä elettyään unelmansa todeksi uneksija on antanut toiveensa pois. Se teki minut mietteliääksi, hieman surulliseksikin, sillä ajattelin, että ihmisen pitäisi jotenkin varoa unelmiaan, niiden toteutumista erityisesti. Jos uneksinnan arvo on uneksijan haaveilussa, minkä arvoinen voi toteutunut haave olla?”

Mutta loppujen lopuksi unelma taitaa kuitenkin vielä kantaa Arsimia, rosoista ihmistä. Unelman hinta vain on kova.

Ei ollut yhtään kirjan tenho heikentynyt. Statovci kirjoittaa selkeää elävää suomen kieltä, hiukan myyttinenkin tarina. Taitavaa kerrontaa, josta löytyy uutta useammallakin lukukerralla. Seuraavaksi taidan luksea uudelleen Kissani Jugoslavian.

Vuoden 2019 kaunokirjallisuuden Finlandia-valitsija Merja Ylä-Anttila kiteytti valintansa näin.

”Kirjan tarina kiteyttää syviä inhimillisiä asioita. Se nostaa esiin ikuisia kysymyksiä, jotka ovat kaikkina aikoina ihmisille merkityksellisiä ja yhteisiä.

Teos jätti minuun syvät jäljet ja jäi myllertämään mieltä pitkäksi aikaa. Kirja on raju, väkivaltainen, rumakin ja koettelee lukijaansa, mutta se myös palkitsee monin verroin.

Sen kieli on mitä kauneinta. Aforistisia lauseita, runollisuutta keskellä kauheimpia ihmisen koettelemuksia, sodan julmuuksia.

Rakkaus, yksinäisyys, unelmien toteutuminen tai toteutumattomuus. Mihin ihminen taipuu, kun ankarat ajat osuvat kohdalle ja miten henkinen kantti ja moraali kestää. Minulle tässä kirjassa merkityksellisintä oli juuri ihmiseksi kasvaminen kuvaus.

Kirja muistuttaa minua, että jokaisella on ”bollansa”, näkymätön haamu, ulkopuolinen uhka, joka testaa ihmistä, ja voi auttaa hänet kasvamaan parhaaksi versioksi itsestään, jos niin on tarkoitettu.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja on Pajtim Statovci: Bolla.”

Kari Tahvanainen

26.10.2020

Biisi: Yö: Rakkaus on lumivalkoinen (S. Jussi Hakulinen)

Poimintoja Pohjois-Karjalan Numismaatikkojen juhlakirjasta

 

PK Numis toimii - raha kiehtoo

Pohjois-Karjalan Numismaatikot 1971 - 2020 

Toimittanut Kari Tahvanainen

Poimintoja juhlakirjan sisällöstä 

“Me allekirjoittaneet Suomen kansalaiset perustamme tällä sopimuskirjalla Pohjois-Karjalan Numismaatikot nimisen yhdistyksen, ilmoitamme liittyvämme sen jäseniksi ja hyväksymme sille seuraavat säännöt. ...

Joensuussa 7. marraskuuta 1970. Kauko Hämäläinen Tuotantopäällikkö Joensuusta, L.S. Quist Metsänhoitaja Joensuusta. B-E. Saarinen Pankinjohtaja Joensuusta. Olavi Koskinen Ylilääkäri Joensuusta, Pekka Kärkkäinen Varatuomari Joensuusta.” 

“Yhdistyksen tehtävänä on edistää numismaattista harrastusta ja tutkimusta sekä kohottaa numismaattisen tiedon tasoa.” 

Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 25.2.1971. Yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa maaliskuussa oli paikalla kaksikymmentä jäsentä. Yhdistyksen ensimmäisen johtokunnan kokoonpano oli seuraavanlainen. Puheenjohtajana Kauko Hämäläinen, sihteerinä Viljam Lankinen, varsinaisina jäseninä Reino Hyvönen, Olavi Koskinen ja Lauri Quist, varalla Aarne Mustala ja Toivo Niiranen. 

6.11.1971 Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry. liittyi Suomen Numismaatikkoliiton jäseneksi. 20-vuotishistoriikissa todetaan, että ”Liitto on yhdistystämme ainoastaan 2 viikkoa vanhempi katto-organisaatio. Liittymällä liittoon saavutimme kaikki ne edut, joita tarjotaan jäsenyhdistyksille.” 

Järjestäytynyt numismaattinen toiminta saattoi alkaa kaikessa laajuudessaan Pohjois-Karjalassa. Mutta maakunnallisen numismatiikan juuret ovat jo 1800-luvulla. Joensuulainen raatimies Simo Hirvonen oli innokas numismaatikko. Samoin oli tuupovaaralainen Matti Vänskä. Vuodesta 1963 numismaatikot toimivat rekisteröimättömän kerhon puitteissa; aluksi Joensuun Numismaatikot, sittemmin Pohjois-Karjalan Numismaatikot.  

Pohjois-Karjalan Numismaatikot juhlii nyt 50-vuotistaivaltaan, jolla on vankat juuret historiassa. Edellä olleet lainaukset ovat juhlakirjastamme PK Numis toimii - raha kiehtoo. Pohjois-Karjalan Numismaatikot 1971 - 2020, jonka on toimittanut Rajan Rahan päätoimittaja, tietokirjailija Kari Tahvanainen. 

Juhlakirja koostuu perinteisestä historiakatsauksesta, mutta sen ohessa teoksessa päästään tutustumaan ahkeriin ja monipuolisiin numismaatikoihin ja keräilijöihin lähikuvassa. 

Historiakatsaus perustuu huolella koottuun yhdistyksen arkistoon. Vuosittaiset toimintakertomukset ovat olleet pääasiallinen tiedon lähde. Väriä kirjaan tuovat myös jäsenkirjeet ja pöytäkirjat. Niissä näkyy kunkin aktiivisen toimijan henkilökohtainen kädenjälki. 

Peruspilareita toiminnassa ovat alusta asti olleet kuukausittaiset kerhoillat. Aluksi niitä pidettiin KOP:n lounashuoneella Siltakatu 10 A:ssa Joensuussa. Nykyisin kokoonnutaan seurakunnan kerhohuoneella Rauhankadulla hautausmaan kainalossa. Kerhoilloissa on pidetty huutokauppoja ja kuunneltu esitelmiä ja niin tehdään edelleen. Historiikista löytyvät maininnat melkein kaikista vuosikymmenten varrella pidetyistä esitelmistä. 

Muita peruspilareita ovat olleet rahanarviointi-illat ympäri maakuntaa, rahanäyttelyt ja keväiset kokousmatkat Kiteelle. Samoin yhteistyö Suomen Numismaatikkoliiton kanssa - liiton kevät- ja syyskokouksissa on ollut aina edustus Pohjois-Karjalan Numismaatikoista. 

Alkuvuosina yhdistykseen kuului 35 jäsentä, enimmillään 250 jäsentä, ja nykyisin jäsenmäärä on 170 jäsenen tienoilla. 

PK Numis toimii -raha kiehtoo -kirja jatkuu vuonna 2010 perustetun Rajan Raha -lehden tarinalla. Siinä käydään läpi lehden jokainen vuosikerta. Lehti syntyi yhdistyksen tiedotuskanavaksi ja haasteeksi valtakunnantasollekin. Entisestä jäsenkirjeestä tuli elävä ja monipuolinen lehti. Sen merkittävin artikkelisarja on ollut tohtori Raimo Vänskän Maakuntamme alueita ja kuntia, joka kertoi historiallisista rahalöydöistä Pohjois-Karjalassa. Lehti ilmestyi aluksi kuudesti vuodessa, nykyisin se ilmestyy neljästi vuodessa. 

Pohjoiskarjalaiset numismaatikot ovat olleet kautta vuosikymmenten hyvin esillä myös lehdistössä, niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin. Lehdistökatsaus perustuu Raimo Vänskän lehtileikekokoelmaan. Myös Numismaatikko-lehdessä olleista pohjoiskarjalaisten numismaatikoiden artikkeleista on kirjassa luettelo. 

Merkittävän elämäntyön niin Pohjois-Karjalan Numismaatikoissa kuin Suomen Numismaatikkoliittossakin tehnyt Raimo Vänskä avaa näkymiä numismatiikkaan ja historiaan Lastuja 50-vuotistaipaleelta -artikkelissaan. 

“Kohti huomista. Monet kokevat harrastuksensa elämänlaadun tekijäksi. Yhdistyksemme jäsenissä on useita nuoria. Heidän kauttaan harrastus välittyy seuraaville sukupolville. Veteraanisukupolven jäsenet ovat luoneet perustan yhdistyksemme työlle. He ovat koonneet konkreettista kulttuuriperintöä ja tallentaneet sitä seuraaville sukupolville. Kiitollisin mielin muistamme heitä. Tänään numismatiikka tarjoaa lähes rajattomat vuorovaikutus- ja toimintamahdollisuudet. Tästä on hyvä jatkaa. Onnea ja menestystä kiintoisan ja aina ajankohtaisen harrastuksen parissa.” 

- Raimo Vänskä päättää artikkelinsa näihin terveisiin.  

Juhlakirja huipentuu henkilöesittelyihin. Kahdeksassa artikkelissa numismaatikot ja keräilijät kertovat harrastuksestaan. Olavi Koskisen elämäntyöstä numismatiikan parissa kirjoittaa Ahti Ilvonen. Timo Ruotsalainen puolestaan muistelee Eero Kervisen toimintaa numismatiikan parissa. Ambomalla lähetystyöntekijänä toiminut Ambo Ekinä tunnettu Kervinen kirjoitti niin numismaattisia artikkeleita kuin piti numiskerhoakin nuorisolle. 

Ahti Ilvonen kertoo artikkelissaan omasta keräilytaipaleestaan. Helsinkiläistynyt juristi Mikko Makkonen kertoo Keräilyn lumoissa -artikkelissaan erittäin monipuolisesta keräilyharrastuksestaan sanoin ja kuvin. Luxemburgissa asuva Juha Marienberg kirjoittaa Keräilykärpänen puree -artikkelissaan siitä, kuinka hänestä tuli numismaatikko ja keräilijä. 

Heikki Arppi luotaa artikkelissaan Timo Ruotsalaisen keräilyn juuria ja laajuutta kuten myös numisjärjestötoimintaa: Timo Ruotsalainen aloitti keräilyn äitinsä kioskikassoista.Juha Pöllänen kirjoittaa eurokolikkokeräilystä. Lähikuvat päättää Oulun Numismaattisen Kerhon puheenjohtaja Pekka Alatalo, joka muistelee yhteyksien muodostumista Oulusta Joensuuhun numismatiikan merkeissä. 

PK Numis toimii - raha kiehtoo -teoksen viimeinen artikkeli liittyy 50-vuotisjuhlapäivän tapahtumiin 24.10. Kimmelissä. Heraldikko Petteri Järvi, Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puheenjohtaja, esittelee Pohjois-Karjalan Numismaatikoiden uuden vaakunan. Vaakuna on myös juhlakirjan kansikuvana. 

Kirjan kuvituksesta vastaavat pääosin Raimo Vänskä ja Kari Tahvanainen. Kirjan taitosta vastaa PunaMusta-painotalossa graafikko Heidi Nissinen ja painotyöstä kirjapaino PunaMusta. Juhlakirja ilmestyy joulukuun alussa. 

Juhlakirjan sisällön perusteella voi todeta lopuksi, että Pohjois-Karjalan Numismaatikoista on tullut vuosikymmenten saatossa monipuolinen keräilijöiden alueellinen yhdistys. Numismatiikan lisäksi kerätään mitä erikoisimpia kohteita. Kaikkea yhdistää innostus ja kiinnostus keräilyyn, historian valottamiseen. 

Kari Tahvanainen

24.10.2020 Hotelli Kimmel, Joensuu