tiistai 14. heinäkuuta 2020

Turmanluoti - Metsästysreissulla sattuu ja tapahtuu

Kirja-arvio

Metsästysreissulla sattuu ja tapahtuu




Turmanluoti on viidestoista Leena Lehtolaisen Maria-Kallio -dekkari. Se on siitä erikoinen, että se on ilmestynyt kirjan ja ruusun päivänä vuonna 2018 Kirjakauppaliiton kampanjasarjassa. Kirjaa on jaettu kaupanpäälle kirjakaupoissa, kun on ostanut parillakympillä kirjoja.

Teemakirjan luonne näkyykin; tämä dekkari on vain runsaat satasivuinen, kun Maria-Kallio -dekkarit ovat yleensä sellaisia neljäsataasivuisia lukuromaaneja. Kirjan pienuus onkin pakottanut viemään murhatarinan melko suoraa tieto loppuun. Samoin kirjan ulkoasu on nuhjuinen. Ei ole ollut graafikko Markko Taina asialla, Lehtolaisen teosten kansien tekijä.

Rikoskomisario Maria Kallion Antti-puoliso päättää mennä metsästysseuraan ja hirvijahtiin. Aseenkantolupa ja pyssy hankitaan. Mutta kuinka ollakaan, hirvijahdissa tapahtuu kuolemaan johtava ampuminen. Yksi metsästysseurueen miehistä kuolee. Siinäpä pulmaa kerrakseen: kuka ampui ja ketä oli tarkoitus ampua. Nimittäin murhan tunnusmerkit alkavat nousta esille.

Poliisiperheen lapsetkin pääsevät tässä kirjassa kertojiksi. Iida joka on lukiolainen ja Taneli, joka  harrastaa taitoluistelua. Se tuo uusia näkökulmia tarinaan, laajentaa tavallaan näiden dekkarien yhteiskunnallisuutta.

Kissatkin ovat hyvin esillä, perheenjäseninä, kuten kaikissa Maria Kallio -dekkareissa. Venjamin ja Jahnukainen alkavat olla jo vanhoja, ja niinpä mietitään kissanpennun ottamista kaverista. Paljastettakoon että tuleva kissa on nimeltään Carolina.

Leena Lehtolainen
Turmanluoti
Kirjakauppaliitto & Otava, 2018, 128 s. 


c Kari Tahvanainen
14.7.2020 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Harmin paikka eli hyvä dekkari ei vanhene



Kirja-arvio


Hyvä dekkari ei vanhene


Hyvä dekkari on kuin vuosikertaviini. Tiedätte mitä tarkoitan.

Leena Lehtolainen esitteli etsivähahmonsa Maria Kallion lukijoille jo vuonna 1993 ilmestyneessä dekkarissaan Ensimmäinen murhani. Tähän mennessä Maria Kallio -dekkareita on ilmestynyt viisitoista kappaletta, uusin on Turmanluoti vuodelta 2018.



Harmin paikka on toinen Maria Kallio -sarjan dekkari ja se ilmestyi 1994. Siinä Maria Kallio on vielä auskultointia vaille valmis varatuomari. Poliisikoulu on takana ja kovasti häntä houkutellaan Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikköön, jossa hän on ollut jo kerran aiemmin. Mutta tässä romaanissa hän ratkoo kahden nuoren naisen murhatapausta asianajotoimiston työntekijänä. Ja loppuratkaisu on yllättävä.

Maria Kallio -dekkarit ovat alusta alkaen olleet yhteiskunnallisia realistisia rikostarinoita. Maria Kallio, poliisi ja juristi, on elävä hahmo, ihminen. Sitä hän on jo tässä alkukauden romaanissakin. Antin kanssa ollaan vasta menossa yhteen, kotona on heidän lisäkseen vain Einstein-kissa. Kissathan ovat olennainen osa Maria Kallio -dekkarisarjaa, arkielämää. Samoin seksuaalinen tasavertaisuus ja rokki.

Maria Kallion juuret ovat Savo-Karjalassa ja niinpä sisarukset tulevat tässäkin kirjassa sieltä käymään. Rosoisia ovat sisarusten välit, kuten elämässä usein on. Ja Pohjois-Karjalaan, kaivoskaupunki Outokumpuun, tulee sijoittumaan sarjan seuraava teos, Kuparisydän. Nimismiehen sijainen Maria Kallio ratkaisee rikoksia Outokummun ja Joensuun maisemissa.

Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kudos on vahvaa, sen näkee lukiessaan uudelleen tätä alkukauden Maria Kallio -dekkaria. Siksikin Maria Kallion lumo on säilynyt kaikki nämä vuosikymmenet.


Leena Lehtolainen
Harmin paikka.
Tammi, 1994, 244 s.


c Kari Tahvanainen
8.7.2020


maanantai 29. kesäkuuta 2020

Meidän Tulisiipi - J.P. Koskisen mainio romaani

Kirja-arvio





Kreisi boi sai siivet selkään, tyhmä luulee, niin pelkään,
lentävänsä kanteen taivaan, hulluus syynä lentovaivaan.
Tuskin näkee mitään muuta, tuijottelee aina kuuta.
Katolle jo salaa hiipi, meidän oma tulisiipi.”

Mielenkiintoinen romaani amerikansuomalaisten kohtaloista Stalinin Neuvostoliitossa. 352 sivua. Taisipa olla Finlandia-palkintoehdokkaanakin.
     Suomalaiset maahanmuuttajat Yhdysvalloissa olivat paljon tekemisissä intiaanien kanssa, heitä jopa verrattiin itsepäisyydessään intiaaneihin. Apassi Kolme Arpea onkin yksi tärkeistä aikuisista pienelle Kaarlelle.
     Charles Frost, Kaarle on minnesotalaisen amerikansuomalaisen perheen poika, jota kiinnostaa lentäminen. Charles Lindberghin tapaaminen ja nimikirjoituksen saaminen valokuvaan jäävät ikuisiksi kannustajiksi dramaattisessa tulevaisuudessa. Politrukit houkuttelevat perheen muuttamaan Neuvosto-Karjalaan ”rakentamaan työläisten paratiisia”. Stalinin vainot tuhoavat lähes kaikki. Kaarle pääsee sotien jälkeen toteuttamaan unelman, joka on suurempi kuin voi kuvitella. Mutta sen hinta on sitäkin suurempi.
     J.P. Koskinen louhii verisestä kommunismin historiasta erilaisen sankaritarinan. Suomalaiset lähtivät 1900-luvun alussa etsimään parempaa elämää Yhdysvalloista. Ja se etsintä jatkui joillakin Neuvostoliittoon, käytännössä Karjalaan. Unelmat johtivat kuolemaan ja Natsi-Saksaa vastaaville keskitysleireille. Mutta ihmisen usko ja elämänvoima saattoi joskus johtaa siinäkin järjestelmässä suuriin saavutuksiin.
     Mieleen tulee Antti Tuurin Romaani Ikitie, joka käsittelee samaa aihetta lähietäisyydeltä.


J.P. Koskinen
Tulisiipi
Like. 2020



c Kari Tahvanainen



maanantai 25. toukokuuta 2020

Raaka-Arska toimii



Marja Björk
Raaka-Arska. Sirppisilmä
Arktinen Banaani, 2020. 272 sivua


Apteekkarimurha Helsingin Kalliossa. Agathachristiemäinen dekkari, jossa lopuksi kokoonnutaan yhteen huoneeseen paljastamaan murhaaja.

Raisua menoa, mutta myös perinpohjaista tietoa apteekkarikulttuurista ja apteekista yrityksenä. Kyllä Marja Björk osaa! Olisiko seuraava dekkari vaikkapa juristimurha Kalliossa, aika näyttää. Ainesta päähenkilössä ja kaupunkimiljöössä on. 


Kari Tahvanainen
kartsanlokikirja.blogspot.com



sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Taistoissa kaatuneille taiteilijoille

Taistoissa kaatuneille taiteilijoille


Niin kuin hyvin tiedetään,
on kaikkivaltias, kaikkitietävä
ja kaukaa viisas
jakanut apurahoja

Kyynelten kastelemat
taiteilijan kasvot tuulessa

Niin monta niin monta
on matkalla uupunut

Liettuan dyyneillä
poltettu ruokoristi
paloöljyn katkun muisto
tuhkasi tuulessa
aaltojen yllä


c Kari Tahvanainen


Linnunpoikaseksi




Linnunpoikaseksi
olet sinä jälleen tuleva
Kunnes viimeisenä keväänä
lennät pois


c Kari Tahvanainen, 2020 

Top 25 kirjat - kirjastojen avautumista odotellessa

Näitä luetaan Pohjois-Karjalassa 
- katsaus kirjastojen Top 25 -listaan

Koronaepidemia sulki kirjastot maaliskuussa. Nyt odotellaan hallituksen linjauksia kirjastojen avaamisen suhteen. Helmikuun puolivälin tilannekatsaus lainatuimpien kirjojen listaan Pohjois-Karjalassa näytti tällaiselta. 




Kultamitalisijalla helmikuun puolivälissä oli Enni Mustosen romaani Sotaleski. Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä - suosittu kirjasarja jatkuu. Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Emmi Mustoselta on listalla toinenkin teos, Taiteilijan vaimo.




Hopeamitalin ansaitsee outokumpulaislähtöisen menestyskirjailija Leena Lehtolaisen romaani Valapatto. Se kertoo kahdesta tavallisesta, kunnollisesta ihmisestä, jotka joutuvat ilman omaa syytään keskelle ammattirikollisten kostoretkeä. Kyseessä ei tällä kertaa ole Maria Kallio -romaani.

Pronssisijalle nousee Sofi Oksasen Koirapuisto. Kahdessa aikatasossa vyöryvä kertomus nykypäivän Helsingistä ja Ukrainan itsenäisyyden vuosista, hedelmöitysbisneksestä ja korruptiosta. 




Top 25-listalla on sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta, kuten odottaa saattaakin. Lastenkirjallisuudessa ehdoton suosikki näyttää olevan Tatu ja Patu -sarja. Listalla on peräti neljä tämän sarjan kirjaa. Niin aikuisille kuin nuorillekin sopiva Neropatin päiväkirja, Jeff Kinneyn kirjasarja, on edustettuna kahdella teoksella. Lukuhaluttomien ja hauskaa kirjaa etsivien suosikkeja, teoksia luonnehditaan.




Vesa Matti Loirin muistelmat, Jari Tervon menestysteos on luetuimpien joukossa. Samoin Presidentti Urho Kekkosen puolison, kirjailija Sylvi Kekkosen elämään pureutuva Johanna Venhon historiallinen romaani Ensimmäinen nainen on suosittua lukemista näinä päivinä. Sirpa Kähkösen Muistoruohokin edustaa historiallisia romaaneja, tällä kertaa ollaan 1970-luvulla. Heidi Köngäksen Mirjami taas sijoittuu sota-aikaan. 19-vuotias Mirjami on Sandran tyttäristä keskimmäinen ja muistuttaa eniten äitiään. Hän työskentelee ompelijattarena ja valmistaa lumipukuja. Talvisodan syttyminen merkitsee pelkoa, puutetta ja raatamista myös kotirintamalle. Mirjami rakastuu palavasti ja järjettömästi, vanhempien vastustuksesta välittämättä. 




Finlandia-voittaja vuosimallia 2019 oli Pajtim Statovci romaanillaan Bolla. Se onkin itsestään selvästi top-listalla. Samoin Ilkka Remeksen uusi jännitysromaani Kremlin nyrkki. Itäsuomalaisille mielenkiintoinen on Antti Heikkisen romaani Maaseudun tulevaisuus. Yhden päivän romaani pienestä kylästä, joka etsii tietään tulevaisuuteen. Suomalaisen Nasaretin kylän asukkaat järjestävät jokavuotisen Kirkastusjuhlan. Rakkaus ja omanarvontunto kukoistavat.




Jännitysromaanit ovat aina suosittuja. Tälläkin listalla niitä ovat muun muassa Camilla Läckbergin Kultahäkki, Jo Nesbön Veitsi, Mari Jungstedtin Näen sinut ja David Lagercrantzin Tyttö joka eli kahdesti.

Yksi mielenkiintoinen kirja on varmaankin Anneli Kivelän Tasaista tahtia Katajalämki -romaani. Kirjasarjasta kun kerrotaan seuraavaa:
Anneli Kivelän rakastetusta Katajamäestä on jo tullut lukemattomille ihmisille toinen kotipaikka, jossa tavataan tuttuja ja jonka kuulumisia kuulostellaan. Tiivis kyläyhteisö on turvallinen mutta ei tylsä, ja sen huomaan on aina yhtä hauska palata. Nyt jo neljännentoista kerran.

Siinäpä oli katsaus Pohjois-Karjalan kirjastojen luetuimpiin teoksiin talvella 2020. Kaikki teoksethan löytyvät kaikista kirjastoista, koska niitä voi varata ja sitten yksinkertaisesti noutaa lainaan omasta kotikirjastostaan. Ja maakunnan kirjastojen osoitehan netissä on vaara.finna.fi




Kari Tahvanainen
3.5.2020