maanantai 27. helmikuuta 2017

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Adoptoi kirja

Kolumni








Adoptoi kirja


Kirjalla on oma elämänkaarensa, lapsuudesta vanhuuteen. Luojan päästähän kirja on alun perin syntynyt, kirjailijan. Monien kirjahyllyjen, katsekontaktien ja käsien kautta kirja tulee viimein tiensä päähän. Tai ei sentään, vielä on toivoa jäljellä. 
     Toivon olemassaolon näkee konkreettisesti, kun katselee kirjaston poistettavia kirjoja. Ne ovat tulleet ensimmäisen elämänsä tienpäähän. Kirjastosta voi ostaa kirjoja muutamalla lantilla. Kirjanvaihtopisteeseen voi viedä omia kirjojaan ja ottaa tilalle uutta luettavaa. Löytyy yllättäviä aarteita, tai vähintäänkin nostalgiaa. 
     Useat kirjat lähtevät vielä kiertämään uusissa käsissä. Saavat vanhuudessaan arvoisensa paikan muiden kirjojen joukossa. Niiden seurassa voi nauraa, hihitellä, itkeä, yhä uudelleen. Tarinat eivät kuole. 
     Kirjaa pitäisi kohdella vähän kuin Suomen lippua. Vaikka se kiertää monien käsien kautta, päätyköön se lopulta siististi kansistaan riisuttuna paperinkeräykseen. Älköön sitä heitettäkö raviojaan tai kaatopaikalle. Sen paperille painetaan parhaimmillaan uusi kirja. Seuraava kirjasukupolvi käsissämme alkaa uuden kierron. 
     
Olen seurannut Joensuun pääkirjaston varastossa kirjojen viimeistä matkaa roskalaatikkoon. Kirjojen kartonkikannet pojat repivät siististi toiseen laatikkoon. Paperinkeräykseen menevää kirjallisuutta seutukirjaston kirjastoista kuuluu kertyvän jopa laatikollinen päivässä. 
     Siinä vaiheessa tulen pelastamaan kirjoja. Olemme nimittäin sopineet kirjastoväen kanssa, että kirjailijayhdistys Ukrille voidaan ottaa kirjoja kierrätykseen. Otamme tällä hetkellä talteen lähinnä runoutta, elämänkertoja, romaaneja ja dekkareita. Osa niistä päätyy toimitilastamme Arttelista innokkaiden ukrilaisten käsiin. Kutsumme tätä Adoptoi kirja –projektiksi. 

Vuonna 2008 perustimme yhdessä The LittleBigMusicin kanssa ensimmäisen kirjanvaihtopisteen juuri avatulle Ohvanan kulttuuritalolle Hammaslahteen. Ensimmäiset kirjat raahasin sinne Juuan kirjaston poistovarastosta. Vaihtopiste on nykyisin entistäkin ehompi, se täyttää koko eteisen. Hammaslahtelaiset kirkonkylää myöten ja kirjailija Eeva Tikkaa myöten tuovat sinne kirjoja. Ja Ukri toimittaa seutukirjastolta pelastettuja kirjoja. 
     Talon isäntä Samuli Moilanen kertoi minulle äskettäin hauskan tarinan. Ikääntynyt yliopistoihminen oli musikaalimatkallaan hihkunut innosta, kun oli löytänyt hyllystä vanhan sosiologian tenttikirjan. ”Saanko minä ihan oikeasti ottaa tämän?” Kyllä vain! Tästä kirjanvaihtopisteestä kun saa ottaa luettavaa mukaansa vaikkapa konsertti- tai teatterireissulla. 

Ukri voisi laajentaakin tätä kirjojen pelastamistoimintaa. Otamme vastaan poistokirjoja lukijoilta ja yhteisöiltä. Vastaavasti voisimme lahjoittaa niitä vaikkapa kylätaloille ja hoitokoteihin. Kaikkialle sinne, missä kirjoja ei muuten välttämättä olisi tarpeeksi. Tämä ei edes vaikuta uusien kirjojen markkinoihin, joita ammattilaisina haluamme tietenkin edistää. 
     Kirjoista voi lopuksi tehdä myös taidetta. Taidetta kirjoista –hakusanalla netistä löytyy sisustusvinkkejä mm. kirjataulujen ja –veistosten tekemiseen. Kuten myös ITE-taiteen luomiseen. 



Kari Tahvanainen
Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja ja kirjailija 




Karjalan Heili 28.1.2017

perjantai 6. tammikuuta 2017

Hyvää loppiaista


Pohjois-Karjalan maakuntaliitto otti juhlavuotta vastaan juhlavasti Kontiolahdessa. 





Vieno Mustonen Liperistä täyttää kesällä 100 vuotta.

Kirjailija Heikki Turunen, arkkipiispa Leo ja Eno-verkkokoulun johtaja Mika Vanhanen. 





Kuvat: Kari Tahvanainen

tiistai 3. tammikuuta 2017

Kuka murhasi alkoholistin? Jännitystä sairaalamaailmassa

Kirja-arvio






Mika Kähkönen
Luonnollinen kuolema
Myllylahti, 2016, 367 s. 


Kuka murhasi alkoholistin? Jännitystä sairaalamaailmassa 


”Aamulla edellisen päivän tulipalo oli yksi puheenaiheista. Palaneen talon omistaja Olavi Malinen muistettiin ankaraksi viinamäen mieheksi. Useammin kuin kerran hänet oli toimitettu verta ripuloivana kirurgian ensiapuun ja vatsan tähystykseen. Kukaan ei esittänyt vastaväitteitä toteamukselle, että Malisen tapa heittää henkensä oli ollut odotettavissa. 
- Melkein parempi näin. Halvempi yhteiskunnalle. Säästyttiin pitkiltä osastohoidoilta, Saku tokaisi. Hän oli lopettelemassa yövuoroa.
- Miten sen Joni Kirjavaisen muuten kävi? Susanne kysyi Sakulta ja toivoi asiallista vastausta. 
- Saatettiin teholle, mikä nyt on silkkaa rahojen haaskausta. Tosin eipä olisi ensimmäinen kerta, kun tehon kahdeksasta potilaasta seitsemän olisi joutunut sinne puhtaasti viinan tai aineiden takia, Saku sanoi ja häipyi vapaa-ajanviettoon.”  

Kirjana kämmenellä on tänään joensuulaisen jännityskirjailija Mika Kähkösen uusin romaani Luonnollinen kuolema, joka sijoittuu sairaalamaailmaan. Pääosassa ovat alkoholistit ja sekakäyttäjät, joita päätyy keskussairaalan päivystykseen kerta toisensa jälkeen. 
     Kähkönen on ottanut kirjansa motoksi erään isän toteamuksen lapselleen näytelmän möröstä: ”Ei se ole oikea mörkö. Siellä on ihminen sisällä.” Alkoholisti ei ole mörkö, rappeutuvan olemuksen sisällä on ihminen jolla on oma elämäntarinansa ja kohtalonsa. 
     Luonnollinen kuolema on Kähkösen neljäs romaani. Kaksi viimeisintä romaania sijoittuvat sairaalamaailmaan, missä kirjailija tuntuu olevan omimmillaan. Ja ilmankos, sillä onhan hänellä takanaan vuosikymmenten kokemus sairaalan päivystyspoliklinikkatyöstä. 
     Edellisessä romaanissa Pimeimmät tunnit päähenkilönä oli sairaanhoitaja. Niin tälläkin kertaa. Susanna Nilssen työskentelee päivystyspoliklinikalla. Hänen miehensä on kuollut epäselvissä olosuhteissa alkoholistina. Susanna elää teinipoikansa Eliaksen kanssa. Elias suree isänsä menetystä ja on vaarassa luisua itsekin sivuraiteelle. 
     Romaanin keskiössä on puolenkymmentä kuollutta alkoholistia, niin sanottuja luonnollisia kuolemia. Susannan epäilys herää: ovatko kuolemat olleetkin järjestettyjä. Riehuuko sairaalamaailmassa joukkomurhaaja? Rikosylikonstaapeli Kari Jontka alkaa kiinnostua kuolemantapauksista hiukan hankalan kollegansa Arto Puronsuun kanssa. 
     Luonnollinen kuolema pitää lukijan otteessaan. Kirjan 367 sivuun mahtuu paljon jännittäviä käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Loppuratkaisu on yllättävä. Huomasin etten pitkästynyt juuri missään vaiheessa. Luvut ovat lyhyitä ja kieli selkeää, dialogi toimivaa. Lääketieteellinen sanasto tietenkin jää maallikolle hiukan vieraammaksi, mutta kiinnostanee lukijoina erityisesti alan ammattilaisia. 
     Tarinassa on mukana monenlaista ihmissuhdedraamaa, mikä syventää kerrontaa. Sairaanhoitajien työyhteisö juoruiluineen ja kieroiluineen elää omaa elämäänsä. Mutta ennen kaikkea alkoholistien maailmaa ja elämää kuvataan ymmärtävästi – kaikella on syynsä ja seurauksensa, mörkö on yksilö yhteiskunnassaan. Tässä mielessä Kähkönen on edesmenneen Matti-Yrjänä Joensuun linjoilla. Rikospoliisi Harjunpää ymmärsi maailmaa rikosten takana. Ote on kummallakin kirjailijalla yhteiskunnallinen. Pidän siitä. 
     Tapahtumaympäristönä on kuvitteellinen kaupunki, josta kyllä löytyy paljon Joensuun piirteitä, Tikkamäkeä myöten. Joensuulaiselle lukijalle niiden bongaaminen onkin lisäbonusta. 

Kirjana kämmenellä oli Mika Kähkösen uusi jännitysromaani Luonnollinen kuolema. Jännitystä sairaalamaailman varjossa. Myllylahti-kustantamon Murhamylly-sarjan 145. teos, melkein neljäsataa sivua kutkuttavaa jännitystä. 

Biisi: Wigwam: Nuclear Nightclub (s. Jim Bembroke)



Kari Tahvanainen, Iskelmä Rex 2.1.2017


torstai 22. joulukuuta 2016

maanantai 19. joulukuuta 2016

Ukri 60 vuotta kielen kärjessä

Ukri 60 vuotta kielen kärjessä

Historiakatsaus 

Kari Tahvanainen

Tuottavuusloikka
Ukri ry:n 60-vuotisjuhla-antologia
Ukri ry, 2016
  



Ukrin 60-vuotisjuhlavuosi 2016 alkoi Talvipäivillä. Tämä historiakatsaus on tehty alun perin kirjailijayhdistysten valtakunnallisille Talvipäiville, jotka olivat Ukrin järjestäminä Joensuussa 18. – 19.3.2016.

Edellisen kerran Talvipäivät olivat Joensuussa 2001. Tuolloin teemana oli Kirjailijat vieraassa maassa; teemasta puhuivat mm. Jarkko Laine, Asta Piiroinen, Veronica Pimenoff, Andrei Mishin ja Vuokko Niskanen. Seminaaripäivää vietettiin Sortavalassa Venäjän puolella.

Vuoden 2016 Talvipäivillä teemana oli Rajankäynti. Puhujina olivat Jyrki Vainonen, Arvi Perttu, Ulla Vaarnamo, Tapani Kinnunen, Matti Kettunen ja Kari Tahvanainen.


Ukrin juurilla

Kirjailija Jouko Lehtonen kertoo Ukrin alkuvaiheista näin:
Kaikki alkoi kun nuori runoilija Olavi Aaltonen osti käytetyn polkupyörän Kalevi Sorsalta.
Aaltonen haaveili Helsingissä kirjoittajarenkaasta. Se alkoi pyöriä nuorisolehti Vihurin ympärillä. Lehti hankki eri puolilta maata avustajia. Tavoitteena oli myös oma valtakunnallinen Väliasemalla-antologia.

Vihurin sihteerinä toimi Kalevi Sorsa, joka kävi Tampereella Yhteiskunnallista Korkeakoulua. Kirjallisuuden opettajana toimi puoli-kesälahtelainen Haavi, Kalle Kakkonen, Mikko Naula alias professori Unto Kupiainen.

Helsinkiläisten nuorten kirjoittajarenkaan ”kummisedäksi” tuli Olavi Siippainen. Hän muutti lääkärivaimonsa Laura Latvalan työn myötä Pohjois-Karjalan Paiholaan vuonna 1952. Alkoi Pielisjoen kutsu.

Helsinki oli tärkeä, totta kai: kirjalliset salongit ja Paavo Haavikko ja olympialaiset ja Armi Kuusela. Mutta miksi runoilla vain oikeaoppisia pääkaupungin silosäkeitä?
Eikö runoryhmä voisi toimia siellä, missä laulut on ennenkin laulettu? Ja mikä ryhmälle tunnukseksi, mikä nimeksi? Onhan Itä-Suomi, Kalevala, Karjalan laulumaat sentään jotain katulyriikkaan verrattuna. Eino Leinokin sieltä!

Olavi Aaltonen osti vuonna 1953 Helsingissä käytetyn polkupyörän Kalevi Sorsalta. Aaltonen lähti polkemaan kohti Pohjois-Karjalaa, Siippaisten luo, kevein mielin, kulunein renkain.
Pyörä kulki parissa päivässä Kouvolaan. Mutta sinne se jäi. Hajosi pahainen runoilijan rukki. Kirjalliset sormet eivät sitä saaneet kuntoon. Aaltonen heitti pyörän metsään. Kaihersi pyörän kumi, paloi päässä runorengas, Leinon säe sauhusi:

”Tuop’ oli Ukri tuhma ukko…”

Eino Leinon isä syntyi Liperin Kiiessalossa ja Leino Kainuun Paltamolla. Itä innoitti, karjalainen sananpursi liikutti. Eino Leino loi Helkavirsissään oudon kansanhahmon: Ukrin. Se kuvasti huimapäistä kansallistunnetta.

”Yks oli uhri Ukrin uhri, se oli sankari-unien,
toinen uhri heimon uhri, se oli sankaritekojen,
kolmas uhri kuolon uhri, se on maine maailmalla!”

Unet, sankariteot ja mainen maine – siinä pelottava sanantaitajan loitsu ja kirous. Mutta Ukri, se on runoutta, siinä on haastetta.” .

- Jouko Lehtosen kokoama historiikki löytyy Ukrin kotisivuilta www.ukri.net


Ukrin synty ja elämä

1950-luku. Kirjallistaiteellinen kerho Ukri perustettiin 7.10.1956 Kontiolahden Paiholassa. Se oli aluksi monitaiteellinen yhdistys. Perustajajäsenet olivat Olavi Aaltonen, Olavi Siippainen, Laura Latvala, Esko Eskelinen, Usko Laukkanen, Ilmari Saarinen ja Vesa Niemeläinen. Nuoresta runoilijasta Vesa Niemeläisestä tuli Ukrin ensimmäinen puheenjohtaja. Hän opiskeli Joensuussa opettajaksi ja julkaisi 1956 esikoisrunokokoelmansa Lauluja suvannolta.

Pian Ukri muuttui kirjallisuusyhdistykseksi. Ukrin alkuvaiheista ja maakunnan kirjallisesta elämästä voi lukea Olavi Siippaisen teoksesta Kirjeitä kirjailijatovereille 1945 – 1963. Teos ilmestyi 1975 Laura Latvalan toimittamana.

1960-luvulla Ukri jatkoi Väliasemalla-antologiansa innoittamana antologioiden julkaisua. Itse asiassa nyt on ilmestynyt jo 18 antologiaa. Tuolloin Ukri oli mukana vaikuttamassa mm. Kirjallisuuspoliittinen toimikunta Idässä, Taideviikoilla Joensuussa, ukrilaisten näytelmiä esitettiin Joensuun kaupunginteatterissa, tekstejä Karjalaisen kulttuuriliike Aatrassa.

1970-luku oli tunnetusti osallistumisen aikaa. Joensuun Kulttuuriseminaarit olivat maankuuluja tapahtumia. Anna-Liisa Alanko kertoo Ukrin 50-vuotisjuhlakirjassa, että runoja mentiin esittämään niin Pankakosken tehtaille Lieksaan kuin ravintola Pekka Kettuseenkin Joensuussa. Aika elävää menoa jo siis tuohon aikaan!

1980-lukua silloinen puheenjohtaja Matti Kettunen kutsuu iloiseksi vuosikymmeneksi. Jäsenistö oli aktiivista ja johtokunta puhkui intoa. Oli Lyylin lystejä jäsenistölle, saatiin oma kerhohuone ja edelleen käytössä oleva oma logo, kolme kynää, jonka teki graafikko Aulis Lehikoinen. Ukrille perustettiin myös oma kirjallisuuspalkinto, Ukrin Vuoden kynä, jolla palkitaan edelleenkin kirjailijoita ja kirjallisuuden edistäjiä. Vuonna 2010 sillä palkittiin 100-vuotias kirjailija Otto Rummukainen. Ukri järjesti myös kulttuurimatkoja mm. Moskovaan ja Keski-Eurooppaan.

1990-luvun puheenjohtaja Jouko Lehtonen sanoo että runoilijat ovat valkoisia mustalaisia. Järjestettiin runokiertueita, runokioskeja, oli innokkaita kirjoittajaryhmiä kuten Veriryhmä. Pistettiin pystyyn myös valtakunnallinen omien tekstien esityskilpailu Runosuu, joka jatkui sitten vuoteen 2007 saakka. Kiteelle perustettiin yhdessä Marvan kanssa Maruknat -kirjallisuustapahtuma. Kaupalliseen paikallisradioonkin päästiin heti alkumetreillä ja siellä ollaan edelleen, nykyisin Iskelmä Rex -radioaseman Jokisappi-kirjallisuusohjelman merkeissä. Syntyi myös Ukkonen-tiedotuslehti.

1990-luvun loppupuolen puheenjohtaja Pasi Hirvonen kirjoittaa että vuosituhannen vaihdetta lähestyttiin rohkeasti runoillen. Mentiin vaikka maitokärrillä baariin tai runojunalla halki maakunnan.

2000-luvulla lähestyttäessä Ukrin 50-vuotisjuhlavuotta päädyin itsekin puheenjohtajaksi. Matkustelimme mm. Petroskoissa uuden Kahden Karjalan runous –tapahtuman merkeissä. Vuonna 2000 perustettuun Joensuun kirjallisuustapahtumaankin Ukri rupesi antamaan juhlavuoden jälkeen oman panoksensa, joka on konkretisoitunut nykyisin erityisesti perjantai-illan runokaraokeillasta vastaamiseen. Ukrin huomassa syntyi myös uusi lasten ja nuorten kuvataidejaosto Sanaratas. Sanaratas juhli 2015 jo 10-vuotissynttäreitään. Sanataide on saanut vahvan toteuttajan maakunnassa.

Ukrin kivijalkaa näiden suurten projektien rinnalla ovat kuitenkin jäsenillat, kirjoittajaryhmät, kirjoituskilpailut, tiedotuslehti Ukkonen, matkat ja vierailut, mukaan luettuna kirjailijavierailut erityisesti kirjastoihin. Tällä kokonaisuudella Ukrin kirjallisuusreki lepää ja menee eteenpäin. Jäsenmäärämme on kymmenen viime vuoden aikana noussut 180:stä 220 jäseneen.


Viimeiset kymmenen vuotta

On ollut mielenkiintoista käydä läpi Ukrin kymmenen viime vuoden toimintakertomuksia. Niissä tämä toimintamme rakenne näkyy selkeästi. Jäsenillat joita nyt yritämme kehittää avoimiksi Ukrin illoiksi, toteutuvat lähes kuukausittain eri teemoilla ja vierailijoilla.

Ukri on haluttu yhteistyökumppani, Pohjois-Karjala on vilkas kulttuuritapahtumien maakunta, ja tapahtumat jatkuvat ja jatkuvat kun ne on kerran saatu alulle. Vuodesta toiseen eläviä tapahtumia ovat nykyisin ensinnäkin Ukrin maakunnalliset matineat, joita on peräti kolme: Omakustannematinea kevättalvella, Kesäinen kirjailta ja Pohjois-Karjalan kirjailijamatinea marraskuussa. Kirjojahan pohjoiskarjalaisilta ja täältä lähtöisin olevilta kirjailijoilta ilmestyy vuosittain noin 40 nimikettä. 

Yhteistyötapahtumia ovat Tarinaniskennän aluekarsinnat, koko perheen Outopia-tapahtuma Outokummussa, vammaistaiteen katselmus Joensuun Parafest ja kirjastokiertueet. Uusina ovat mukaan tulleet Joensuun kirjallisuusviikko ja Väläkkyvä jäläki –runoviikko.  Kirjastoissa eri puolilla maakuntaa olemme esiintyneet myös ammattitanssijoiden kanssa. Musiikin puolella järjestimme Joensuun Popmuusikkojen kanssa sanoituskursseja puolenkymmenen vuoden ajan.

Yksi erikoisempi tapahtumasarja on ollut Joensuun Karsikon kirjaston puolustaminen. Pro Karsikon kirjasto –tapahtumia jouduttiin järjestämään vuosien ajan. Nyt pieni kaupunginosakirjasto näyttää porskuttavan hyvin ja muotoutuvan myös itsepalvelukirjaston suuntaan.

Ei voi olla lopuksi mainitsematta Wanhan Jokelan runosalonkia, jota ehdittiin järjestää muutaman kerran ennen kuin kuuluisa kulttuuriravintola jouduttiin lopettamaan. Mutta runokaraokeillat joensuulaisessa ravintola Sointulassa tavallaan jatkavat samaa arvokasta elävää perinnettä. Kirjan ja ruusun päivänä 2016 järjestimme Sointulassa Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden sanataidekerhon kanssa jälleen runokaraokeillan.

Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on ollut kielen kärjessä jo 60 vuotta. Ukrin 50-vuotisjuhlavuoden teemaa Kielen kärjessä voi käyttää perustellusti 60-vuotisteemanakin.




UKKOSEN ÄÄNIÄ

Ukrilaisia ääniä 1972
Juhlavuotta valmistellessamme löysimme maakuntakirjaston arkistosta Ukrin kirjakokoelman lisäksi joukon ääninauhakeloja. Paljastui, että kyseessä oli Ukrin äänitesarja vuodelta 1972. Nyt nuo nauhat on digitoitu. Ne ovat lainattavissa ja kuunneltavissa Joensuun seutukirjaston/maakuntakirjaston kokoelmissa. Cd-levyiltä kuulemme muun muassa juuri edesmenneen Toini Parikan ääntä – hän lukee satuja. Äänitteet kokosi toimittaja Jorma Orelma.

Puheenjohtaja Kari Tahvanainen, Ukkonen nro 2/2007


Biisinikkarikurssi
Kirjailija ja muusikko Kauko Röyhkä opettaa biisinikkareita 20. – 21.10. Joensuussa. Ukkosen ilmestyessä kurssi on jo täynnä. Sanoittajakoulutusta on Joensuussa ollut tarjolla pitkän tauon jälkeen vuodesta 2003 lähtien. Biisinikkarikursseja järjestävät Ukri ja Joensuun Popmuusikot.

Ukkonen nro 4/2007


Ukrin jäsenillassa
– teemana oli Oman elämän tärkeät kirjat
Itseäni on lapsesta asti kannustettu lukemaan ja kirjoittamaan. Koulunkäynti ja muut harrastukset rajoittivat harrastuksesta rakkainta, mutta lomilla otin takaisin ja ahmin kirjoja vuorokaudenajoista välittämättä. Erikoisuutenani oli lukea kirjoja ikivanhassa kotikoivussamme. Puun rosoinen pinta ja lämmin kesätuuli tekivät olotilasta suurin piirtein täydellisen. Isoveljiä hävetti, kun kaverit ajoivat mopoilla pihaan ja sisko istui puussa lukemassa.

Puheenjohtaja Outi Juurikainen, Ukkonen nro 1/2008


Ukri lahjoitti kirjoja
Ukri on lahjoittanut hyväntahdon eleenä antologioita ja juhlakirjaa ympäri maakuntaa.
Kirjat ovat menneet sairaaloihin, vanhainkoteihin, kansalaistaloille ja kouluille.

Ukkonen nro 2/2008


Päivän ukrilainen
Tullakseni tuttavaksenne esittelen teille hieman itseäni ja kirjallista työtäni. Olen toiminut opettajana ennen eläkkeelle siirtymistäni 35 vuotta; siitä ajasta 30 vuotta Suomussalmella, loput Nurmeksessa musiikkiin erikoistuneena luokanopettajana.
Sukujuureni ulottuvat itärajamme taakse Vienan Karjalaan, mistä vanhempani
pakenivat Venäjän vallankumousta Kainuuseen 1920-luvun taitteessa. Ensimmäinen teokseni oli Vienankarjalainen rapsodia, runokokoelma, jonka sisällön valitsi ja toimitti antamieni paperien perusteella runoilija Armas Mishin Petroskoissa v. 2002.

Kirjailija Veikko Huotarinen, Ukkonen nro 2/2008


Lukemisen sietämätön keveys
Kirjailija Leena Krohn on erittäin osuvasti sanonut, että lukeminen ehkäisee henkisiä
puutostauteja, tunteiden näivettymistä, älyllistä laiskuutta ja moraalista sokeutta. Kirjallisuus
ohjaa arvostamaan hiljaisuutta ja yksinäisyyttä ja auttaa ihmistä tutkimaan omaa sisintään.
Tätä ilosanomaa me haluamme Ukrissa viedä eteenpäin!

Puheenjohtaja Kanerva Tuominen, Ukkonen nro 1/2010


Tuupovaaran Taidetalosta kirjailijaresidenssi
Joensuun kaupunki on päättänyt ottaa Tuupovaaran Taidetalon kirjailijaresidenssikäyttöön. Residenssiä kehitellään loppuvuodesta yhdessä mm. Ukrin ja Suomen kirjailijaliiton
kanssa.

Ukkonen nro 3/2010


Onnittelut, Sanaratas 5 v!
Ukri onnittelee lämpimästi ”pienokaistaan” joka on juuri itsenäistynyt Sanaratas ry:ksi.
Kaikkea hyvää sanataide-elämään!

Ukkonen nro 4/2010


Ukrin Vuoden kynä kirjailija Otto Rummukaiselle
Värtsiläläinen kirjailija, kotiseutuneuvos Otto Rummukainen on palkittu Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin Vuoden kynä –palkinnolla. Se luovutettiin hänelle kirjailijamatineassa Kontiolahdessa 18.11. Rummukainen palkittiin sinnikkäästä kirjailijantyöstään.
Satavuotisjuhlavuottaan viettävä kirjailija Otto Rummukainen on julkaissut vuodesta
1993 alkaen kaikkiaan kaksikymmentä teosta. Kaikki teoksensa hän on julkaissut omalla kustannuksella.

Ukkonen nro 4/2010


Ukrilastu kutsuu ukrilaisia kirjoittamaan
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri täyttää 55 vuotta vuonna 2011. Juhlavuoden
kunniaksi yhdistys järjestää jäsenilleen Ukrilastu-kirjoituskilpailun.

Ukkonen nro 1/2011



Ukrin Omakustanneluettelon uutuuksia
Komu Elsi: Ihmisiä ja enkeleitä. Novelleja. omakustanne 2010
Kähkönen Mika: Testinuket. omakustanne 2010
Tyyskä Raimo: Punainen enkeli. omakustanne 2010
Väisänen Erkki: Pojat oli poikia. omakustanne 2010
Tauno Naumanen: Perijä. Romaani, 2010,  
Tavi Tapani: Rukoushuoneen portinvartija. omakustanne 2011

Ukkonen nro 1/2011


Utopiapäivä outoilee Outokummussa
Outokummun utopiapäivät huipentuvat Outopia-päivään lauantaina 18.6. Kyykerin kylätalolla. Luvassa on muun muassa karttakepin heittoa, karnevaalitunnelmaa ja utopiakirjoituskilpailun voittajien juhlallinen palkitseminen.
Tapahtuma huipentuu U-topos-tarinakisan voittajien julkistamiseen kello 15. Kilpailussa
palkitaan niin lasten-, nuorten- kuin aikuisten sarjan voittajat rahapalkinnoilla. Kilpailun
tuomaristona on toiminut kirjailijayhdistys Ukrin johtokunta.

Ukkonen nro 2/2011


Paikka kirjailijalle
Kirjailija toivoo pääsevänsä muutamaksi viikoksi jonnekin, jossa on oma rauha, hiljaisuus
ja mahdollisuus työskentelyyn eli kirjoittamiseen. Ikkunoista näkyy levollista metsää, mutta siitä huolimatta paikka ei ole tiettömien korpien takana. Halutessaan voi kävellä kylälle, jossa löytyy tarvittavat palvelut. Pakkososiaalisuuteen ei ole velvoitetta eikä pakotusta. Kaukana kavala maailma…
Tällainen paikka on nyt tarjolla Tuupovaaran Taidetalossa. Kirjailijaresidenssille on kysyntää ja erityisesti sellaiselle, jossa on oma työskentelyrauha. Ukrille on kunnia-asia olla mukana yhteistyössä tarjoamassa tätä mahdollisuutta kirjailijoille kautta maan ja yli maan rajojen. Esillä oleva taide ja luonnon läheisyys luovat inspiroivan ympäristön ja kaikki muu jääköön kirjailijan mielikuvituksen varaan.

Puheenjohtaja Kanerva Vaakanainen, Ukkonen nro 3/2011


Kertomus kirjaston puolustamisesta
Suomessa on hieno kirjastolaitos, monipuolinen, laaja ja maksuton. Kirjastot ovat osa kansan elämää ja kulttuuria, vauvasta vaariin. Siitä huolimatta nykyisin käydään eri puolilla
Suomea kamppailuja kirjastopalvelujen säilyttämisestä – ja tulevaisuudessa varmaan
myös maksuttomuudesta. Kirjastojen valtionosuuksia käytetään kunnissa muuhun kuin
kirjastotoimeen, sivukirjastoja lakkautetaan, kirjastoautoja poistetaan, henkilökuntaa vähennetään ja asiantuntemuksesta tingitään.
Joensuussa on käyty varsin merkillistä kirjastokamppailua jo parikymmentä vuotta.
Kamppailu on mielestäni merkittävä hyvänä esimerkkinä siitä, mitä kansalaiset voivat
yhdessä saada aikaan puolustaessaan lähikirjastopalveluja. Karsikon kaupunginosan kirjasto palvelee sekä asukkaita että peruskoulun oppilaita ja päiväkotiakin. …

Julkisuus ja puolustajien aktiivisuus päättäjien suuntaan vaikuttivat. Niin kulttuuri- ja
nuorisolautakunta kuin päätöksen itselleen alistanut kaupunginhallituskin hylkäsivät lakkautusesityksen. Säästöt oli yllätys yllätys löydettykin jostain muualta. Kansalaistoiminnalla oli saavutettu voitto.

Varapuheenjohtaja Kari Tahvanainen, Ukkonen nro 3/2011


Ukri palkitsi ja muisti 55-vuotisjuhlavuonnaan
Karsikon kirjasto Joensuusta on palkittu Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin
Vuoden kynä -tunnustuspalkinnolla. Se luovutettiin kirjastolaisille kirjailijamatineassa
Joensuussa 17.11. Kirjasto palkittiin hyvästä toiminnastaan ja sitkeydestään lopettamisuhkien
alla.

Ukkonen nro 4/2011


Heilin Viikon terrieri vieraili Ukrissa
Joensuulaisen kaupunkilehti Heilin terrieri oli viikon 43 Ukrin hyvässä hoivassa. Viikon terrierin arvo myönnetään tavalla tai toisella ansioituneelle ihmiselle tai yhteisölle. Ukri sai sen 55-vuotisjuhlavuoden merkeissä.

Ukkonen nro 4/2011


Uusia ukrilaisia
Kai Åberg, Lieksa, Eija Kokko, Outokumpu, Jussi Kokkonen, Joensuu, Kyösti Partanen,
Kitee, Tarja Pyykkö, Joensuu, Minna Timonen, Joensuu, Elisa Sorsa, Joensuu ja Eero
Seppä, Surahammar, Ruotsi. Lämpimästi tervetuloa ukrilaisiksi – ja mukaan toimintaan.
- Toivottaa johtokunta

Ukkonen nro 1/2012


Mäen ižännän kuuluža armassus
Pentti Haanpään novelli: Mäen isännän kuuluisa rakkausseikkailu
Karjalaksi kääntänyt Paavo Harakka 2012
Mäki oľi da on izo taloi, komie taloi da kuuluža taloi. Sen kivitanhut, mis sada lehmiä
elettih, nägyi jo loitos juamal. Taloin perťin suurehus i seinäparziloin jygevyys
muissettih ainos, dai ambariloin ruisluarit, ńiijen pohjua ei oldu ńi konza
katšottu. Muissettih dai mońiluguzet pedäjäpuut, mit parahellen kuavuttih kangahah
ďenganhiän tulles.
Erähäl aigua taloi maińittih dai sillozen ižännän armassusďieloloin täh, mi oľi
tulluh ťiedoh kaikel kanzal.

Ukkonen nro 2/2012


Joensuun kirjallisuustapahtumassa paneelissa 16.9.
tyhjyyden ydintä olivat etsimässä
kirjailija Matti Mäkelä, professori Kari Enqvist, kirjailija Claes Andersson,
professori Auli Hakulinen ja toimittaja Sampsa Oinaala.

Ukkonen nro 3/2012


Kirjailijamatineassa 15.11. esittelivät uutuusteoksiaan
Kanerva Vaakanainen (Tuominen),
Markku Kuronen
(työryhmän tuottama Ilmari
Rautapää -dekkarisarja äänikirjana),
Marja Björk ja Rauha
Kejonen. Rääkkylän kirjastossa
oli matineaa seuraamassa
runsaasti kirjanystäviä.

Ukkonen nro 4/2012



Arttelissa se syntyi Suhmuran Santrakin
– Ukrin toimitilassa aistii kulttuurihistoriaa
Joensuulaisessa pian satavuotiaassa puutalossa soi kevätiltana Suhmuran Santra.
Kirjailijayhdistys Ukrin tiloissa Arttelissa Merimiehenkatu 32:ssa vietettiin
Könös-iltaa. Suhmuran Santra –valssin kirjoittaneen Terho A. Könösen veli Seppo
ja Terhon poika Juha kertoivat Ukrin illassa talon värikkäästä elämästä.

Varapuheenjohtaja Kari Tahvanainen, Ukkonen nro 2/2013


VETOOMUS JOENSUUN KAUPUNGINHALLITUKSELLE JA -VALTUUSTOLLE KARSIKON KIRJASTON SÄILYTTÄMISEN PUOLESTA
Kirjastot ovat kiistatta yksi tärkeimpiä vaikuttajia lukutaitotasoon. Päiväkodit ja
koulut tarvitsevat kirjastoja kumppaneikseen lasten ja nuorten lukuharrastuksen
tukemiseen. Lukeva lapsi lukee myös aikuisena. Kirjasto on ennen kaikkea
kaikenikäisten kansalaisten kohtauspaikka ja kirjallisuuden kulmakivi.

Ukkonen nro 3/2013


Maakunnan kirjailijat esiin
Suomalainen Kirjakauppa, Iso Myy, Joensuu
la 16.11
klo 13.00
Kanerva Vaakanainen:
Ei taivasta maan päällä
haastattelijana kirjailija Kari Tahvanainen

Ukkonen nro 3/2013


Romaaniryhmään mahtuu!
Kerran kuukaudessa kokoontuvaan romaaniryhmään mahtuu muutama uusi
kirjoittaja. Tarkoitus on yhdessä suunnitella, pohtia, miettiä ja keskustella keskeneräisistä
romaanikäsikirjoituksista. Lähdemme suunnitelmasta liikkeelle,
joten sinulla ei tarvitse olla valmista käsikirjoitusta.

Ukkonen nro 3/2013



Pj. Kesäkuussa 2014
Sana: kirjoitettu, puhuttu, luettu, kuultu - koettu!
Kirjoitan tätä juhannuksen jälkeisellä viikolla, paksu villatakki ylläni. Kesä on käynnistynyt
tänä vuonna tällä tavalla – monien, varsinkin lomalaisten harmiksi. Hyvät puolensa
on kuitenkin myös viileällä kesäsäällä: ainakin omasta mielestäni se luo ihanteelliset
edellytykset kirjoittamiselle! Koleus ei ole hyydyttänyt myöskään Ukrin toimintaa.
Juhannukseen mennessä on ehditty jo järjestää ja tuomaroida Outopia-tapahtuman
Taika-kirjoituskilpailu, lausua runoja Taitokorttelin urbaanissa Korttelijuhlafestivaalissa,
kuunnella Tuula-Liina Variksen esitelmää Ukrin keväthuoltopäivässä sekä
osallistua Ylisoutajan sillan avajaiskarnevaaleihin. Viimeksi mainitusta minulle jäivät
erityisesti mieleen tanssijoiden improvisaatiot Suomen tuntemattomimman runoilijan
patsaalla ukrilaisten ja Runon ystävien lausumien runojen pohjalta.

Puheenjohtaja Jussi Hyvärinen, Ukkonen nro 2/2014


Runokohtauksia vieraili Joensuussa
Runokohtauksia on turkulainen työryhmäprojekti, jossa kuusi suomalaista runoilijaa
on kääntänyt kymmenen maahanmuuttajataustaisen runoilijan tekstejä
suomeksi.

Marja Mäenpää, Ukkonen nro 1/2014


Ukrin uutisia
Tarvitsetko työtilaa?
Joensuun pääkirjastossa on ukrilaisille tarjolla pieniä tutkijanhuoneita kirjalliseen
työskentelyyn. Tietokoneen ym. tuo jokainen itse mukanaan. Työhuoneen
vuokra on 30 €/kuukausi. Lisätietoja Ukrin sihteeri Seija Salmiselta.

Ukkonen nro 3/2014


Palkittu
Ukri sai Runon Ystävien ystävä –palkinnon
Runon Ystävät ry. on valinnut vuoden 2014 ystäväkseen Pohjois-Karjalan
kirjailijayhdistys Ukrin. Runon Ystävät nimeää vuosittain ystäväkseen yhdistyksen
toimintaan myönteisesti vaikuttaneen yhteisön tai henkilön.

Ukkonen nro 4/2014


Ukrin kolumnit – mainio julkaisukanava jäsenillemme
Kiitokset kaikille kolumnien kirjoittajille tämän vuoden kolumneista! Ukrin kautta monet kirjoittajat ovat saaneet kolumnejaan julki, ja tuotto menee Ukri ry:lle. Ensi vuonnakin kolumneja otetaan vastaan. Kolumnien toivotaan liittyvän tavalla tai toisella kulttuuriin. Kolumneja julkaisevat Karjalan Heili, Kotiseutu-uutiset, Outokummun seutu ja Pielisjokiseutu.

Ukkonen nro 4/2014



Radioaalloilla Ukri
Ukri on ollut radioaalloilla nyt yhtämittaisesti jo 19 vuotta. Sitä ennenkin ukrilaiset ovat pyörittäneet radio-ohjelmaa paikallisradiossa. Kirjallisuusohjelma on innostuneiden tekijöiden ja hyvän yhteistyön tulosta. Uskoisin että Jokisappi on lunastanut paikkansa Iskelmä Rexin kirjallisuusohjelmana, joka tavoittaa tuhansia kuulijoita ympäri maakuntaa ja nykyisin nettiradion välityksellä ympäri maailmaa.

Ohjelman vastaava toimittaja Kari Tahvanainen, Ukkonen nro 1/2015


Karjalainen turkkusessa
11.4.2015. Herään aamulla seitsemän aikaan, ja lähden kävelemään kohti bussipysäkkiä.
Linja-auto vie minut Joensuun keskustaan, josta käppäilen rautatieasemalle.
Edessä on pitkä junamatka kohti Turkua, jonne olen menossa paikalliseen
Kirjan taloon puhumaan kirjailijayhdistys Ukrin toiminnasta, sekä omasta
kirjoittamisestani. Matka sujuu mukavasti lukien, ja välillä ravintolavaunussa
kahvitellen. Pasilassa vaihdan junaa. Ja siitä parin tunnin kuluttua olenkin jo Turussa.

Raino Harinen, Ukkonen nro 2/2015


Joensuun kirjallisuusviikko 2015
MAANANTAI 14.9.
Suomalaisessa Kirjakaupassa tapahtuu,
Iso Myy
12 – 17 Kustannusyhtiö Kirjokansi
Ison Myyn Promenadilla. Kirjailijaesittelyjä
ja kirjanmyyntiä. Kirjailijavieraat:
Aimo Salonen, Kari Tahvanainen,
Aino Räty-Hämäläinen, Päivi
Nenonen, Hannu Hakonen, Anja Koivunen
ja Kalle Tamminen
9 – 18 Suomalaisen Kirjakaupan Pop
Up –kirjamyymälä Ison Myyn Promenadilla

Ukkonen nro 3/2015


Väläkkyvä äläkkyvä jäläki -runoviikko
Pohjois-Karjalassa 7. - 17.4.2016
TORSTAI 7.4.
Ukrin maakunnallinen omakustanneilta
klo 18 - 20 Joensuun pääkirjasto, Muikku-sali, Koskikatu 25, Joensuu
Omakustannekirjailijat esittelevät uusia teoksiaan, Paula Väisänen Granolta esittelee kirjapainopalveluja omakustantajille. Mehua ja pullaa tarjolla. Järj. Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry.

Ukkonen nro 1/2016



Kielen kärjessä – Ukri 60 vuotta
Tapahtumakalenteri 2016
6.7. klo 13.00 Miihkalin patsaan kukitus ja runotuokio Ilosaaressa Joensuussa. Ukrilaiset
runoilijat, jos haluatte esiintyä, ilmoittautumiset Karille. Yhteistyössä Joensuun Kalevalaisten naisten kanssa.

Ukkonen nro 2/2016


Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri
Ukri ry on pohjoiskarjalaisten kirjailijoiden ja aktiivikirjoittajien yhdistys, joka on perustettu 1956 Kontiolahden Paiholassa. Jäseniä yhdistyksessä on yli 200. Nimensä Ukri on saanut Eino Leinon Helkavirsistä.

Ukkonen nro 2/2016





Ukkonen on Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. 


Tuottavuusloikka – ukrilaisia ääniä 2000-luvulla

Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri perustettiin 60 vuotta sitten Kontiolahden Paiholassa. Yhdistys on julkaissut 60 vuotensa aikana peräti 18 antologiaa. Uusin niistä, Tuottavuusloikka eli Ukrin 60-vuotisjuhla-antologia on juuri ilmestynyt. 





Paljon on vettä virrannut Pielisjoessa siitä kun Tammi julkaisi Kirjallistaiteellinen Kerho Ukrin esikoisantologian Väliasemalla. Vuosi oli 1956. Teoksessa on runoja ja novelleja. Kirjoittajina ovat Ukrin ensimmäinen puheenjohtaja Vesa Niemeläinen, Olavi Aaltonen, Eero Hietala, Jukka Holopainen, Tuovi Kanerva, Seppo Karjala, Marjatta Kuru, Ilona Lassila, Martti Palkispää, Kalevi Sorsa ja Inkeri Tuiskumäki. Käännöksenä on mukana mm. Walt Whitmanin runo. Ukri oli aluksi valtakunnallinen taiteilijayhdistys. 

Tässä uudessa Tuottavuusloikka-antologiassa on nelisenkymmentä kirjoittajaa. Tuoretta runoa ja proosaa, muistelmia, historiakatsauksia. Muhkeassa kirjassa on 217 sivua. Toimittajana on Ukrin puheenjohtaja, filosofian tohtori Jussi Hyvärinen. Ulkoasusta vastaa nuori graafikko Suvi-Tuuli Reittu. 






Historia ja nykyaika elävät vahvasti Tuottavuusloikan teksteissä. Ensimmäisen osaston nimenä onkin Mennyt elää meissä. Mainittakoon sieltä vaikkapa Eija Mämmin novelli Käpylehmä. 

Runoilijan luonto –osiossa taas ollaan kirjailijan ja kirjoittajan luontosuhteen äärellä. Nykyisyyden monet kasvot –osiossa runojen lähteenä on muun muassa Joensuulainen edesmennyt ja silti aina muistoissa elävä  kulttuuriravintola Wanha Jokela. Runon siitä on kirjoittanut Juha Leinonen. 



Rakkaani Wanha Jokela

Suurella sydämellä 
olen luonasi
iltoja istunut
rakastunut rakastellut
yhden yön verran
rakkautta tarjottiin

Suurella tunteella 
tänään luonasi
viivyn vielä hetken
Rakastan-rakastelen
yhden yön verran
vielä kerran 

Kohta eroamme
olemme hetken poissa
Kun tapaamme jälleen
olkoon suudelmasi lämmin
Sinua odotellessani
muistoamme suojelen 


Ukria ja ukrilaisia –osasto päättää komeasti Tuottavuusloikan, Ukrin 60-vuotisjuhla-antologian. Siinä muun muassa Anna-Liisa Alanko kertoo liittymisestään Ukriin 1960-luvun alussa, Vuokko Juurisoja Nuoren Voiman Liiton paikallisosaston ja Ukrin suhteesta. 90-luvun ukrilaista elämää valottaa tuon aikainen sihteeri Rauni Vottonen, joka muistetaan Rauni Ahosena. Kirjailija Marja Björk kertoo siitä kuinka hänestä tuli kirjailija: Miten sinulla menee siellä universumissa eli kuinka Marja Björkistä tuli kirjailija. 

Kirjan päättää historiaosuus luetteloineen niin johtokunnan jäsenistä kuin Vuoden kynä –tunnustuspalkinnon saajista. Kari Tahvanaisen käsialaa on Ukrin viimeisimmän vuosikymmenen historiikki. 

Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys on hyvin verkostoitunut ja vilkas kulttuuriyhdistys. Tästä muhkea Tuottavuusloikka on myös hyvä osoitus. 

Kirjaa on saatavilla yhdistyksestä ja lainattavissa maakunnan kirjastoista. 




Kari Tahvanainen
Iskelmä Rex 19.12.2016