Kirja-arvio
Vedenpaisumuksen
lapset
Into,
2020, 418 s.
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä romaani ilmastonmuutoksen aikaan. Ekologinen trilleri. Kaksi tsunamia, toinen 6600-luvulla eKr ja toinen näinä aikoina Grönlannissa. Ihmiset ja ihmiskunta luonnonvoimien armoilla.
Mitä jos pohjoisnavan jäätikkö sulaa ja
valuu peruskallion päältä mereen? Peruskallio nousee puristuksesta ja tulee
maanjäristyksiä. Jäämassojen syöksy mereen synnyttää suunnattoman tsunamin,
joka tuhoaa voimalat mantereiden rannikoilta. Ensin tulee pieni jääkausi ja sen
jälkeen polttava kuumuus, ihmiskunnasta ei paljon jäisi jäljelle.
Yhtenä taustajuonteena kulkee vedenpaisumuksen
lasten oma alkuperä. Onko ihmislaji kasvanut aikoinaan osan kehitystään vedessä.
Yhäkin osa lapsista syntyy kädet ja jalat yhteen liittyneinä räpylöiden kautta.
Se on lääketieteellistä tietoa. Vesi-ihminen, yksi kehitysvaiheemme vai jotain
enemmän? Sitäkin romaani herättää ajattelemaan. Yksi päähenkilöistä on
vesi-ihminen.
Risto Isomäki yhdistelee hyvin
tutkimustietoa keksittyyn tarinaansa. Sarasvatin hiekkaa (Otava, 2006) on
eräänlainen rinnakkaisteos tälle mainiolle romaanille.
Kari
Tahvanainen
pääsiäisenä
2021