Kolumni
Elämäni kätilönä
Hienoltahan se tuntuu, kun lapsi putkahtaa maailmaan. Pitkään sitä on raskauden kuluessa tutkiskeltu ja käännelty. Kunnes lopulta tulee laskettu aika. Ja jälkeenpäin katselen niitä syntymää muistellen, aina kun vastaan sattuvat tulemaan.
En ole pitänyt listaa siitä, miten monta kirjaa on avullani tullut maailmaan. Kyllä niitä on kymmeniä. Ja jos siihen lisätään arvostelupalvelussa arvioidut yksittäiset tekstit, muutamankin sadan raja varmasti on mennyt jossain vaiheessa rikki. Kirjat syntyvät teksteistä.
Arvioitavat tekstit tulevat useimmiten arvostelupalvelujen kautta. Muun muassa Suomen Maakuntakirjailijoilla on ollut oma arvostelupalvelu jo 1970-luvun alusta saakka. Arvostelupalvelut toimivat tavallisesti kirjailijayhdistysten ja Nuoren Voiman Liiton kaltaisten yhdistysten yhteydessä. Useimmat kirjoittajat ja kirjailijat lienevät jossain vaiheessa olleet yhteydessä niihin.
Teksti on tekijälleen arvokas ja ainutlaatuinen luovan työn tulos. Tekstille tullaan myös sokeaksi kun sitä aikansa viilataan ja höylätään. Tarvitaan ulkopuolista lukijaa kommentoimaan sitä, miltä teksti näyttää ulkopuoliselle ja miten sitä voitaisiin hioa valmiimmaksi.
Julkaistavaan kirjaan tähtäävä arvostelupalvelutyö on vuoropuhelua kirjoittajan kanssa. Se on itse asiassa kirjavalmennusta. Tekstistä keskustellaan ja sitä kehitellään moneen otteeseen. Pisimmillään kehitysvaiheet ovat vuosien mittaisia. Saattaahan olla, että elämän kiireet tai usko omaan luovuuteen saavat jättämään tekstin pitkiksikin ajoiksi pöytälaatikkoon. Mutta se on samalla valohoitoa tekstille.
Omakustanne on yksi tapa julkaista oma teos. Siitä on tullutkin digiajalla suosittu kanava saada tuotoksensa kansien väliin. Tällaisen kirjan taitossa ja painattamisessakin tarvitaan usein ammattilaista avuksi. Etsitään yhdessä taittajaa ja sopivaa kirjapainoa.
Kirjan tekeminen ja luova kirjoittaminen voivat tuoda lisävuosia elämään. Tai vähintäänkin hyvää sisältöä, merkitystä vuosiin. Siitäkin arvostelijan uralla on tullut kokemuksia. Esimerkki valaiskoon asiaa.
Syöpädiagnoosin vanhoilla päivillään saanut ahkera kirjoittaja ja yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottava henkilö rupesi kokoamaan kirjoituksistaan kirjaa avustuksellani. Pari vuotta kirjaa hiottiin ja etsittiin sille sopivaa rakennetta. Paikallinen taittaja löytyi avullani, ja kirjapaino hänen kauttaan. Julkistamistilaisuudessa Siilaisen sairaalassa Joensuussa oli paikalla ihmisiä professorista kansalaisaktivisteihin.
Eikä siinä vielä kaikki. Aloitimme toisenkin kirjan kokoamisen saman tien. Mutta siinä tuli vastaan elämän rajallisuus. Esikoiskirjailijan kuoleman jälkeen luovutin toisen kirjan puolivalmiin käsikirjoituksen hänen läheisilleen. Muistoksi vaikean elämän eläneen ihmisen henkisestä vahvuudesta kaiken keskellä.
Jokainen kirja on arvokas. Samoin luovat tekstit ovat arvokkaita ja merkityksellisiä, niin tekijälleen kuin lukijoille. Siksi niitä kannattaa kehitellä aina eteenpäin. Yhdessä meidän kirjakätilöiden kanssa.
Kari Tahvanainen
kirjoittaja on kirjailija ja kirjailijayhdistys Ukrin varapuheenjohtaja
Karjalan Heili 28.10.2020
